Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kattoremontti kannattaa suunnitella huolellisesti

Katto on taloyhtiön ”viides julkisivu”, jonka kunto on hyvä käydä tarkistamassa ennen talven ja lumien tuloa. Jos katon rakenteissa havaitaan vikoja, ne on syytä korjata ensi tilassa. Taloyhtiön kattoremontti on usein pitkäaikainen projekti, joka vaatii hyvää ennakkosuunnittelua. Kattotöissä myös turvallisuus on keskeinen kysymys.

Suositusten mukaan kattojen kuntoa tulisi seurata taloyhtiöissä säännöllisesti. Vuotavat katot aiheuttavat kosteusvaurioita, heikentävät asumisviihtyvyyttä ja lyhentävät kiinteistön käyttöikää.

”Kattoremonteissa suunnittelu on avainasemassa”, korostaa isännöitsijä Oskari Träskelin helsinkiläisestä 10+ Isännöinti Oy:stä.

”Kun remontit suunnitellaan kunnolla, niiden hinta-arviot ja budjetit saadaan tehtyä tarkemmin. Samalla päästään perille siitä, mitä katolle itse asiassa pitää tehdä.”

”Huonokuntoinen katto on ehkä uusittava kokonaan, mutta monesti kattojen käyttöikää voidaan pidentää esimerkiksi pinnoituksen avulla. Pinnoitteet ehkäisevät peltikattojen ruostumista, mutta usein myös tiilikatot vaativat pinnoitusta ja huoltoa.”

Vikoja voi olla kaikissa kattotyypeissä. Huopakatoissa esimerkiksi väärin tehdyt läpiviennit ovat yleisiä ongelmia.

Kunnossapito on hyvä investointi

Träskelin tähdentää, että vesikaton lisäksi on syytä tarkastaa sen alapuoliset kattorakenteet. Myös yläpohjan lämmöneristyksen parantamista voi olla syytä harkita kattoremontin yhteydessä.

”Nykyisin taloyhtiöt ymmärtävät melko hyvin, että katot kannattaa pitää hyvässä kunnossa. Asianmukainen huolto pidentää kiinteistön elinkaarta.”

”Jos katto pääsee liian huonoon kuntoon, vesivuodot saattavat kastella huoneistoja ja korjauskustannukset nousevat moninkertaisiksi”, Träskelin huomauttaa.

Niinpä havaitut rakenteelliset ongelmat on parasta korjata pikimmiten.

”Tarvittaessa remontin suunnittelijalta saa apua ja asiantuntemusta myös osaavien urakoitsijoiden valintaan.”

”Suunnittelijan tai taloyhtiön valitseman muun valvojan on hyvä olla mukana myös remontin toteutusvaiheessa. Muutoin asiat voivat mennä pahastikin vikaan. Ongelmia saattaa tulla, jos kattoremonteissa yritetään säästää liikaa ja väärissä asioissa.”

Tarkastuksista tositoimiin

Kattoliitto ry:n toimitusjohtaja Sanna Nuikka katsoo, että taloyhtiöt ovat yleisesti ottaen hyvin selvillä kattohuollon periaatteista.

”Tietoa ja ohjeita on saatavissa. Kattojen huoltokirjoissa on selkeitä toimintaohjeita, ja esimerkiksi sivustolla www.kattoliitto.fi on ohjekirjat eri kattomateriaaleille.”

”Kattoliitto suosittaa, että kiinteistön katto tulisi tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa: keväisin talven jälkeen ja syksyisin ennen ensilumia. Sitten taloyhtiö ja isännöitsijä käyvät asioita läpi ja sopivat mahdollisista jatkotoimista”, Nuikka sanoo.

”Katon tulee olla toimiva. Esimerkiksi vedenpoiston ja kattoon tehtyjen läpivientien on oltava kunnossa.”

”Jos katolle on kertynyt paljon roskia, ne tulisi poistaa ennen talven tuloa. Myös kattokaivot on syytä puhdistaa säännöllisesti.”

Nuikan mukaan kattojen rakenteellisiin ongelmiin tulee puuttua hyvissä ajoin ja tarmokkaasti.

”Joskus taloyhtiö voi joutua tekemään päätöksen siitä, riittääkö katon korjaus vai onko katto uusittava kokonaan.”

Varsinkin koko katon saneeraus on yleensä laaja projekti, jota varten katon kunto on kartoitettava huolellisesti. Kuntoarvio kannattaa pyytää kirjallisena, jolloin se voidaan helposti esittää myös taloyhtiön asukkaille ja hallitukselle päätöksentekoa varten.

Korjaustöiden urakkatarjous pyydetään tyypillisesti muutamilta urakoitsijoilta. Saatuja tarjouksia vertailtaessa ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään hintoihin, vaan myös urakan sisältöön, kohteen erityispiirteisiin ja tekijöiden ammattitaitoon.

”Tilaaja huolehtii siitä, että työnvalvonta on riittävän tehokasta ja työ etenee aikataulussa. Lopputuloksen tulee vastata sovittua.”

Myös materiaalien laatua on syytä valvoa. Suomen vaihtelevat sääolosuhteet vaativat katoille hyvälaatuisia ja kestäviä kattomateriaaleja.

Katon on kestettävä laitteiden asennukset

Kattoliitto on suosittanut taloyhtiöitä noudattamaan erityistä huolellisuutta silloin, kun katoille asennetaan aurinkopaneeleja tai muita laitteita. Suunnittelussa ja asennustyössä tarvitaan tarkkuutta ja ammattitaitoa, jotta esimerkiksi katon vedenpitävyys ei kärsi.

”Mikäli katolle aiotaan asentaa vaikkapa aurinkopaneeleja, on hyvä ensin selvittää katon kunto. Jos korjauksia tarvitaan, niiden tekeminen on helpompaa ennen paneelien kiinnittämistä”, Nuikka muistuttaa.

”Katoille sijoitettavien aurinkopaneelien asennukset tulee aina suunnitella kohdekohtaisesti. Silloin voidaan varmistaa muun muassa alustan kantavuus ja kiinnityksen kestävyys, vesitiiviys, vedenohjaus sekä lumi- ja tuulikuormat.”

Laitemyyjä ei todennäköisesti pysty itse varmistamaan katon rakenteiden kuntoa ja kestävyyttä. Niinpä tällaisia asennustöitä varten tarvitaan paitsi kattourakoitsijan, usein myös rakennesuunnittelijan apua.

Katoille tehtävät jälkiasennukset saattavat myös vaikeuttaa katon säännöllistä huoltoa. Se on ongelma jo sinänsä, mutta se voi myös johtaa urakoitsijan katolle myöntämän takuun raukeamiseen.

”Kattoliiton suositus onkin, että tilaaja on aina ennen katolle tehtäviä laiteasennuksia yhteydessä takuun myöntäneeseen kattourakoitsijaan. Yleisesti myös tiedonkulkuun urakoitsijoiden välillä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.”

kuva

Turvallisuutta kattotöihin

Varsinkin kerrostalojen katoilta on talvisin toisinaan pudotettava lunta ja jäätä, jotta itsestään putoavat lumikuormat eivät aiheuttaisi vaaraa ohikulkijoille.

Jos katolla on lunta noin metrin paksuudelta, se alkaa olla riskinä myös katon rakenteille. Lumenpudotukset on kuitenkin toteutettava harkitusti, jotta vältytään vesikaton rikkoutumiselta.

”Katoilta ei pidä poistaa jäätä hakkaamalla, koska se voi vaurioittaa katon pintaa”, varoittaa Nuikka.

”Urakoitsijoiden on tiedettävä, miten lumet poistetaan oikein. Loivilta katoilta ei aina tarvitse poistaa lunta ylipäätään, ellei poikkeuksellinen lumikuorma ole aiheuttamassa vaaratilanteita.”

Työturvallisuus on tärkeä kysymys lumenpoistossa, kuten kattotöissä yleensäkin.

”Työssä on käytettävä asianmukaisia suojavarusteita, esimerkiksi turvavaljaita.”

Monesti kattoremonteissa on mahdollista käyttää myös koko rakennuksen ympäri kulkevia suojarakenteita, jotka helpottavat ja turvaavat asentajien työtä.

Kattoremontin yhteydessä on hyvä tarkistaa myös välikaton paloturvallisuus. Joidenkin vanhojen rivitalojen ullakoilla tai välikatossa ei ole asianmukaista palo-osastointia, jolloin tulipalotilanteessa palo voi levitä nopeasti katon koko pituudelta.

Viime kädessä taloyhtiö vastaa kattojensa turvallisuusasioista, vaikka esimerkiksi lumikuormien valvontavastuuta olisikin sopimuksilla siirretty huoltoyhtiön tehtäväksi.

”Kattoliiton julkaisemassa kirjassa ’Toimivat katot 2019’ on käytännön ohjeita erityyppisten kattojen kunnossapidosta ja korjaustöistä sekä kattourakoiden vastuukysymyksistä”, Nuikka kertoo.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Pätevyyksien tulkintaohje ilmestynyt

RIL 278-2026 Lakisääteisten suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien tulkintaohje on laadittu tukemaan rakentamisluvanvaraiseen rakentamiseen liittyvien suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien yhtenäistä soveltamista. Ohje tukee pätevyyksiä myöntäviä toimielimiä sekä suunnittelijoita ja työnjohtajia pätevyyksien hakemisessa ja arvioinnissa.

Turvallisuus alkaa ennen kuin ensimmäinenkään työkalu käynnistyy

Kiinteistön huolto, korjaaminen ja talotekniset saneeraukset tuovat työpaikoille jatkuvasti erilaisia riskejä. Kun samassa kohteessa työskentelee useita urakoitsijoita ja rakennuksessa liikkuu samalla asukkaita, turvallisuus ei ole vain työntekijän asia. Se rakentuu ennakoinnista, selkeästä vastuunjaosta ja toimivasta tiedonkulusta.

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Peruskorjatako vai uusia koko hissi?

Hissiremontit ovat merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat niin taloyhtiöiden asukkaiden arkeen kuin kiinteistön arvoon. Olipa kyse hissin peruskorjauksesta tai kokonaan uuden laitteen

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden