Koronakriisi on vienyt huomiota ilmastokriisiltä, mutta esimerkiksi kotimaisiin kiinteistöihin ja energiatehokkuuteen liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet minnekään.
LVI-ASIANTUNTIJA MARKO KEMPAS LVI-Tekniset
Urakoitsijat LVI-TU ry:stä katsoo, että talotekniikka on
avainasemassa, kun puhutaan kiinteistön käyttöaikaisesta
energiatehokkuudesta ja asumiskustannuksista.
”Kyseessä on valtava liiketaloudellinen potentiaali LVI- ja
talotekniikka-alan yrityksille”, hän linjaa.
Energiatehokkuuteen liittyy monia konseptoitavia palveluja
ja tuotteita, kuten esimerkiksi kiinteistöjen koko elinkaaren kattavat
huolto- ja ylläpitopalvelut, lämmitysmuodon uudistamispaketit
sekä palvelujen laajentaminen talotekniikan älyratkaisuihin.
”Näihin lukeutuvat vaikkapa jätevedestä talteen otettava
lämpö, älykkäät ilmanvaihdon ja lämmityksen ratkaisut sekä
älykäs valaistus”, Kempas listaa.
Asiakas edellä, ilmasto mielessä?
Kempas muistuttaa, että asiakaslähtöinen konsepti tuo herkkuja
urakoitsijan lisäksi asiakkaalle. Energiaremonttien jälkeen
kiinteistöjen energiakustannukset ja siten asumiskustannukset
alenevat merkittävästi – puhumattakaan lisääntyneestä asumismukavuudesta
ja terveellisestä asumisympäristöstä.
”Kaupan päälle tulee vielä hyvä mieli, kun omaa hiilijalanjälkeä
on pienennetty.”
Myös remontteihin myönnettävät avustukset – kuten ARA:n
energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin
korjaushankkeisiin ja ELY-keskukselta haettava tuki öljylämmityksestä
luopumiseen – on hyvä huomioida konseptoinnissa.
”Vihreät arvot painavat yhä enemmän asiakkaan ostopäätöksessä.
Myyntipäällikkö Matti Leppänen hanavalmistaja Grana
Oy:stä tietää, että vihreät arvot painavat yhä enemmän asiakkaan
ostopäätöksessä. Hanajärjestelmistä halutaan kestäviä
siinä missä muistakin järjestelmistä.
Kuva: Grana Oy
”Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä riittää vettä,
mutta kyllä vesikalusteissa näkyy uudenlainen ekologisuus
täällä meilläkin”, Leppänen pohtii ja huomauttaa, että esimerkiksi
Tanskassa otetaan sadevettä talteen – vesikalusteissa käytettäväksi
– paljon suuremmassa mittakaavassa kuin mitä Suomessa
tapahtuu tällä hetkellä.
”Suomeen sadeveden käyttö tulee viiveellä, mutta kyllä se
yleistyy täälläkin”, hän ennustaa.
Suunnitelmallista otetta, kiitos!
Keväällä 2020 julkaistu Pitkän aikavälin korjausrakentamisen
strategia 2020–2050 tarjoaa suuntaviivoja pitkälle kestävämpään tulevaisuuteen. Tässä kansallisessa strategiassa halutaan
muuttaa ennen vuotta 2020 valmistunut rakennuskanta
energiatehokkaaksi
ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.
Strategiassa painotetaan korjausrakentamisen yhteydessä
tehtäviä energiansäästöratkaisuja sekä järjestelmien huoltoa
ja ylläpitoa koko kiinteistön elinkaaren ajan. Kempaksen
mukaan tämä on hyvä lähtökohta strategialle ja sen toimeenpanolle:
”Kiinteistön korjaukset pitääkin suunnitella ja aikatauluttaa
pitkäjänteisesti, jolloin niihin voidaan varautua, yhdistää tietyt
remontit yhtäaikaisesti toteutettaviksi ja saavuttaa aitoa kustannustehokkuutta.”
Automaatio on avain
Suomessa energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden edistämisen
kustannustehokkaiksi keinoiksi on tunnistettu poistuma ja tilatehokkuus,
energiatehokkuuden parannukset korjaustoimenpiteiden
ja kunnossapidon yhteydessä sekä luopuminen fossiilista
energialähteistä lämmöntuotannossa. Strategiassa todetaan,
että kaikkien aktiivisessa käytössä olevien rakennusten
energiatehokkuutta voidaan parantaa huolellisella kiinteistönpidolla
ja kiinteistöautomaatiolla.
Toki asioita tapahtuu jo nyt. Esimerkiksi tammikuun alussa
2021 tuli voimaan asetus, jonka mukaan rakennuksiin on
asennettava sisälämpötilaa säätelevät laitteet, joiden tulee olla
itsesäätyviä sekä toimia huonekohtaisesti tai määrätyllä alueella.
Itsesäätyviä laitteita ovat esimerkiksi termostaattiset patteriventtiilit.
Ympäristöministeriön mukaan tällä asetuksella on nyt luotu
perusta sille, että rakennuksiin asennettavat tekniset järjestelmät
suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkaiksi – ja että
ne myös toimivat suunnitelmien mukaisesti. Asetuksessa ei kuitenkaan anneta yksityiskohtaisia vaatimuksia järjestelmien teknisille
ominaisuuksille tai säädetä energiatehokkuuteen liittyviä
raja-arvoja. Asetus ei myöskään rajoita uusien teknologiainnovaatioiden
käyttöönottoa rakennuksissa tai aiheuta uusia lupamenettelyjä.
Älytalo tulee väistämättä?
Asetuksessa linjataan edelleen, että mikäli rakennukseen asennetaan
automaatio- ja ohjausjärjestelmä tai paikallinen sähköntuotantojärjestelmä,
tulee niiden täyttää asetuksen mukaiset
kokonaisenergiatehokkuutta, mitoitusta, asentamista, käyttöönottoa
sekä ohjaamista koskevat vaatimukset. Paikallisia
sähköntuotantojärjestelmiä ovat esimerkiksi rakennuksen
katolla tai sen tontilla toimivat aurinkopaneelit.
Ympäristöministeriö arvioi, että automaatio- ja ohjausjärjestelmien
sekä paikallisten sähköntuotantojärjestelmien käyttö
rakennuksissa kasvaa. Ministeriön mukaan asetus on päänavaus
järjestelmien energiatehokkuudesta säätämiselle, sillä
vaatimuksia annetaan nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena
on varmistaa, että rakennusten tekniset järjestelmät toimivat
energiatehokkaasti
ja että sisäilmaston laatu hyvä.
Sopivasti digiä?
Granan Matti Leppänen uskoo, että
digitalisaatio jatkaa paraatimarssiaan
LVI-puolella – vaikka ihan kaikkeen ei
digiä kannata ujuttaa uutuudenviehätyksen
johdosta tai silkasta tekemisen riemusta.
”Yksi talotekniikan ja digitalisaation
haasteista on rajapintojen toimivuus,
missä riittää vielä hommaa. Joskus
yksinkertaisin on se toimivin”, hän
toteaa.
Toisaalta hanabisneksessä esimerkiksi
kosketusvapaus on saanut melkoisesti
nostetta koronan johdosta – eikä
Leppänen usko trendin kuolevan ihan
heti.
”Viruksia voi tulla muitakin ja huomio
on nyt siinä, että tavoitellaan ylipäänsä
parempaa hygieniaa. Tähän
maailmankuvaan kosketusvapaat hanat
sopivat hyvin.”
Marko Kempas huomauttaa, että
kosketusvapaat hanat myös säästävät
vuositasolla melkoisesti vettä verrattuna
tavalliseen hanaan. ”Esimerkiksi
liike- tai toimitilakiinteistöissä, joissa
on valtava määrä vesipisteitä, vedenja
rahansäästö on todella merkittävä”,
Kempas toteaa.
Kuva: Grana Oy
Yksilöllisiä valintoja
Matti Leppäsen mukaan teknologian
kehitys LVI-alalla mahdollistaa sen, että
ihmisten eläminen ja asuminen on koko
ajan kustomoidumpaa: jollain lailla
oman näköistä ja omalta tuntuvaa.
”Yksilöllisyys on asia, joka on tasaisesti
noussut viime vuosina ja arvioimme,
että 2020-luvulla sen vaikutus
tulee kasvamaan edelleen.”
Kun teknologia auttaa räätälöimään
kylppärin omien haaveiden mukaisesti
ilman, että lompakko vuodattaa verikyyneliä,
ollaan jo aika lähellä individualistin
unelmaa. Leppänen huomauttaa,
että vielä jonkin aikaa sitten kuluttajia
saattoi pidätellä tiedon puute, mutta nyt
tilanne on vallan erilainen, kiitos mm.
sisustusohjelmien ja somekanavien.
”Esimerkiksi bloggaajat tuovat esille
mielenkiintoisia uusia tuotteita ja sana
kyllä leviää parhaista ratkaisuista.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
