Usein taloyhtiön remontointi talviaikaan on yllättävän kannattava vaihtoehto. Talvityöt vain vaativat erityisen huolellista ennakkosuunnittelua sekä kokeneita ja osaavia toteuttajia. Viime kädessä talvikorjauksissa on pystyttävä ottamaan vallitsevat sää-, lämpö- ja kosteusolosuhteet hallintaan oikealla ja järkevällä tavalla.
TALVIKORJAUKSET TALOYHTIÖISSÄ ovat olleet takavuosina
Suomessa melko harvinaisia, koska rakennuttajilta
on puuttunut tietoa talviremonttien oikeanlaisista toteutuksista
ja niiden vaikutuksista korjaustöiden hintaan. Samalla monet
ovat pelänneet talvesta mahdollisesti aiheutuvia kosteus- ja
jäätymisongelmia töiden aikana.
Valtaosa remonteista on näistä syistä teetetty kesällä,
lomakausien aikana. Tämä kuitenkin on johtanut siihen, että
kaikille korjaustöille ei ole aina riittänyt tekijöitä. Se puolestaan
on nostanut kesäaikaan ajoitettujen remonttien kustannuksia
sekä helposti aiheuttanut viivästyksiä aikatauluihin.
Talviaikaan taloyhtiöt voivat saada urakoitsijan tekemään
kiinteistöjensä korjaustöitä selkeästi huokeampaan hintaan
kuin sesonkiaikaan kesällä. Osa tavarantoimittajistakin myy
talvella rakennustuotteitaan edullisemmin kuin kesäkaudella.
Samaten talvella urakoitsija onnistuu helpommin rekrytoimaan
ammattitaitoisia työntekijöitä työmaille, koska suuri osa
rakentajista on silloin joko vajaatyöllistettyinä tai lomautettuina.
Laajat korjaushankkeet sopivat talvikauteen
Talvikaudelle ajoitettavien korjaustöiden kannattavuus riippuu
paljolti korjauskohteesta.
Jos on tarkoitus korjata esimerkiksi parvekkeita, niiden
remontointi onnistuu talvella hyvin jo siksi, että asukkaat eivät
talviaikaan käytä parvekettaan läheskään yhtä paljon kuin
lämpiminä vuodenaikoina.
Parvekkeiden talvikorjausten tapauksessa taloyhtiön voisi
olla hyvä päättää remontista keväällä, minkä jälkeen työt voidaan
suunnitella viimeistään syksyllä. Silloin urakoitsijoilta
saadaan tarjoukset ennen vuodenvaihdetta, joten korjaukset
on mahdollista tehdä talvityönä.
Parvekkeiden lisäksi julkisivuja on jo kauan osattu korjata
myös talvisissa olosuhteissa. Sääsuojat – kuten huput ja pressut
– ovat siis jo korjausrakentajille tuttuja. Niiden käyttö on
lisääntynyt myös kesäaikaan tehtävissä kiinteistöremonteissa.
Kesälläkin suojausta voidaan joskus joutua harkitsemaan esimerkiksi
pölyävien puhdistusmenetelmien
takia tai kosteudenhallinnan
parantamiseksi.
Jos kiinteistössä tarvittavat korjaustoimet ovat niin laajoja,
että ne kestävät koko vuoden tai kauemmin, sääsuojaa todennäköisesti
tarvitaan työmaalla joka tapauksessa.
Kuva: Helsingin Kaupungin aineistopankki / Roy Koto
Oikeantyyppisellä sääsuojauksella pyritään myös varmistamaan
korjaustyön laatu ehkäisemällä eristeiden ja muiden rakenneosien kostumista. Suoja voi peittää joko koko rakennuksen
tai pelkästään jonkin osan tai osia siitä.
Suojan rakentaminen ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa
silloin, kun talvella tehdään vain jokin yksinkertainen
korjaustyö – vaikkapa julkisivun maalaus. Talveen ajoittuva
remontti voi sopia paremmin laajemmille ja monipuolisemmille
korjausurakoille, joissa vaikkapa julkisivuja puretaan ja sitten
päällystetään tai eristetään uudestaan.
Toisaalta huolellisesti tehty sääsuojaus on rakennukselle
ikään kuin ylimääräinen lisäeristekerros, joten sen myötä ehkä
voidaan samalla vähentää kiinteistön varsinaisen talvilämmityksen
aiheuttamia energiakustannuksia.
Sääsuojalla saadaan olosuhteet oikeiksi
Talvikorjauksia on viime vuosina tutkinut muun muassa Toni
Pakkala Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Hänen
selvitystensä mukaan sääsuojauksen merkittävin hyöty on
olosuhteiden
hallinta – mikä toisaalta voi olla toteuttajille varsin
haasteellista.
Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla sääsuojauksella olosuhteet
pysyvät hallinnassa sekä korjauksen että jälkitöiden ajan.
Ellei työmaalla olisi sääsuojauksia, jokin odottamaton sadekuuro
voisi aiheuttaa pahoja vahinkoja vaikkapa eristevilloille.
Jatkuvammat sateet taas johtaisivat ikäviin viivästyksiin työmaan
aikatauluissa.
Yleensä suuri osa talvikorjauksen kustannuksista syntyy
sääsuojauksesta ja sen lämmityksestä. Sopiva sääsuoja on
laadukas ja se voidaan saada riittävän ilmanpitäväksi.
Huppu tai vastaava sääsuoja on tyypillisesti lämmitetty,
joko kokonaan tai lämmitysosastoittain. Sääsuojan alla
kohdelämmitystä voidaan hoitaa esimerkiksi säteilylämmittimillä
tai – suurempien alueiden tarvitessa lämmitystä –
tehokkaalla puhallinlämmityksellä. Olosuhteiden seuranta
sääsuojan suojaamalla alueella on tärkeä kysymys, jotta
lämpötila ja kosteus pysyvät sopivina. Erikoistilanteissa
työmaalle voidaan suunnitella myös varalämmitysjärjestelmä,
jotta esimerkiksi tärkeät työvaiheet eivät viivästy tai mene
pilalle sähkökatkojen takia.
Jos sääsuojan avulla saadaan työmaan olosuhteet tarkasti
hallintaan, työn laatu on mahdollisesti jopa parempaa kuin
kesäkaudelle ajoitettavissa remonttihankkeissa.
Sääsuojausta työmailla käytettäessä on syytä kiinnittää erityistä
huomiota työturvallisuuteen.
Hupun alla tarvitaan ensiksikin kunnollista työ- ja kulkuvalaistusta,
jotta kaatumis- tai putoamistapausten riski ei kasva.
Niin ikään sääsuojan paloturvallisuuteen sekä mahdollisten
lumien, jäiden ja sulamisvesien poistamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset
työmailla vaativat tarkkaa harkintaa.
Kuva: AL Leino /
Pixabay
Talviajan remontteihin ammattilaiset asialle
Monesti talvikauden kiinteistöremonttien aikana on perusteltua
järjestää erillinen lämmitetty suojaus korjaustöissä tarvittaville
rakennustuotteille, mikäli niitä ei pystytä varastoimaan varsinaisen
sääsuojan sisäpuolelle. Tällöin on kiinnitettävä huomiota siihen, että säilytystila pysyy kuivana ja lämpötilaltaan
varastointiin soveltuvana.
Toisaalta on varottava, että herkkien rakenneosien päälle
ei varastoinnin aikana pääse kertymään niin paljon lumikuormaa,
että lumen paino aiheuttaisi tuotteille vaurioita.
Talviremontin tilaajan – taloyhtiön tai isännöitsijän – on
syytä varmistaa, että sekä töiden suunnittelija että urakoitsija
ovat tehneet talvikorjauksia ennenkin.
Yksi selkeä johtopäätös TTY:n talvikorjausselvityksistä on,
että marraskuun ja huhtikuun välille ajoitettavat remonttihankkeet
voivat usein olla taloyhtiöille edullisempia ja muutoinkin
kannattavampia kuin ruuhkaisen kesäajan korjausprojektit.
Viitsimistä ja osaamista kuitenkin tarvitaan työkalupakkiin.
Teksti: Ari Mononen
Lähde:
– Pakkala, Toni: Korjaaminen talvella on olosuhdehallintaa.
Betoni n:o 3/2018.
– TTY: Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje.
BY-Koulutus Oy:n julkaisu n:o 70.
