Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kokonaisvaltaista korjaussuunnittelua

Vuonna 2015 perustettu Planera Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva konsulttitoimisto, joka tarjoaa kokonaisvaltaista rakentamisen suunnittelupalvelua. Planeran tiimiin kuuluu kaikkiaan 25 suunnittelijaa.

Helsinkiläisen Planera Oy:n erikoisalaa ovat monipuoliset energia-, LVIS- ja rakennustekniikan suunnitteluprojektit niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin.

”Suunnittelemme peruskorjaushankkeita pääosin asuintaloihin, mutta myös muuntyyppisiin rakennuksiin. Kohdelistallamme on ollut esimerkiksi päiväkoteja”, kertoo Planera Oy:n toimitusjohtaja Kaj Karves.

Viime aikoina Planeralla onkin ollut suunnittelukohteina sekä pieniä kerrostaloja että noin 500 huoneiston kerrostaloyhtiöitä.

”Hoidamme myös ullakkosuunnittelua, jos esimerkiksi arvokiinteistöissä halutaan rakennuttaa lisää asuinhuoneistoja ullakkokerroksiin. Tällaiset hankkeet tuntuvat yleistyvän. Meilläkin on ollut sellaisia jo toistakymmentä”, Karves mainitsee.

Energiansäästöä monella tavalla

Nykyisin korjausrakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen.

”Lakikin vaatii, että isojen korjaushankkeiden yhteydessä pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Monesti vaikkapa rakennuksen ulkovaipan tai yläpohjan eristystä voidaan parantaa”, Karves muistuttaa.

”Laadimme korjauskohteista usein myös energiaselvityksiä ja kartoitamme esimerkiksi lämmöntalteenoton (LTO) mahdollisuuksia. Samaten teemme haitta-ainekartoituksia ja puhdasilma-analyysejä. Niiden avulla varmistetaan, että talossa asuminen on terveellistä ja turvallista.” Monissa tapauksissa talojen kosteusvauriot johtuvat vesikaton vioittumisesta. Toisaalta rakennusten alapohjaan voi päästä kosteutta puutteellisten salaojien tai kellarin perustusten hienojakeisen maapohjan takia.

”Tällaisia tyyppivikoja voi esiintyä esimerkiksi 1960-luvun taloissa. Asioita voidaan korjata salaojituksella ja lisäämällä eristelevyjä.”

”Suunniteltavaksi tulee yhä useammin myös sellaisia kohteita, joissa kerrostalojen tai muiden asuintalojen lämmitystapa vaihdetaan kaukolämmöstä esimerkiksi maalämpöön.”

Karveksen mukaan Planera hoitaa usein suunnittelun ohella työmaiden valvontaa ja projektinjohtoa.

”Voimme tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaisen korjaushankkeen alusta loppuun saakka.”

Lisätietoja: www.planera.fi

Teksti: Ari Mononen
Kuva: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen. Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet.

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.