Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen

 

Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia kasvualustoja. Ensimmäinen 1,5 asteen vuotuinen keskimääräinen lämpeneminen todettiin vuonna 2024, ja tuore tutkimus indikoi seitsemän planetaarisen rajan ylittyneen.

Rakennusala on yksi suurimmista syypäistä ilmaston tilaan ja luontokatoon. Rakennukset kuluttavat noin puolet planeettamme raaka-aineista ja 40 prosenttia energiasta ja aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteistä.

Onneksi rakennusalan yritykset heräilevät kriisin vakavuuteen. Yritys toisensa jälkeen hehkuttaa hulppeita projekteja, joissa materiaalit kiertävät entistä paremmin ja energiatehokkuus on huipussaan. Luontojalanjälki on laskettu, jokunen puukin on istutettu ja linnuille ja pörriäisille on tarjottu mukavat oltavat talon suojista. Edelläkävijyyttä tarvitaan. Liian usein sitä kuitenkin halutaan ihailla uutuuttaan kiiltävissä, väljissä puitteissa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan neljä viidestä tanskalaisesta kestävin materiaalein toteutetusta uudisrakennushankkeesta pitäisi jättää rakentamatta, jotta Tanskan rakennusala pysyisi planetaarisissa rajoissa. Samaan päätelmään päädyimme analysoidessamme kahden Helsingissä samanaikaisesti toteutetun hankkeemme – purkavaa uudisrakentamista edustavan, mutta todella ilmastotietoisesti toteutetun Lyyran ja korjausrakennushanke Grand Hansan – hiili- ja luontojalanjälkiä: korjausrakentaminen on lähes poikkeuksetta luonnon kannalta kestävämpää.

Suomessa uudisrakentamista perustellaan usein ilmastosyillä. Parempaa energiatehokkuutta tavoitellessamme puramme systemaattisesti ja tietoisesti rakennukset entistä nuorempina. Energiatehokkuuden arvostus yli materiaaliarvostuksen ohjaa tilanteeseen, jossa kulutamme enemmän neitseellisiä materiaaleja, puksutamme enemmän päästöjä ilmakehään ja kajoamme luontoon enemmän kuin korjaamalla. Tämä ei ole erityisen järkevää: Suomessa kulutettu energia on Euroopan puhtainta, kiertotalousasteemme puolestaan Euroopan heikoin.

”Kestävän rakentamisen” johtoajatukseksi on otettu ”pienempi aiheutettu paha” ilmastolle ja luonnolle. Vaikka toimintamalli on oikean suuntainen, johtaa se edelleen luonnonvarojen ylikulutukseen liian halvalla. Päästäksemme osaoptimoidun uudisrakennushankkeen ideaalista kohti uudistavaa suunnittelua, kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon. Ehdotankin, että:

1. Käyttäjien arvostus 70-90-luvulla valmistuneisiin kohteisiin tulisi herättää henkiin nykyistä kunnianhimoisemmalla suunnittelulla. Hyviä esimerkkejä löytyy jo: mainitsemisen arvoinen on ainakin Sörnäisiin Kaikukadulle vuosi sitten valmistunut Haiku-kiinteistö.

2. Tilojen omistajille pitäisi luoda rahallinen energiatodistuksen kaltainen porkkana kaupungin tilakannan käytön tehostamiseen – ei vain osaoptimoidun talokohtaisen vuokrausasteen maksimointiin.

Ukrainan sodan täysimittainen käynnistyminen vuonna 2022 osoitti, miten yksittäinen muutos maailmanpolitiikassa voi vaikuttaa dramaattisesti luonnonvarojen ja materiaalien saatavuuteen ja edelleen hintaan. Vielä ehdimme reagoida ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksiin hallitusti – ja jopa ennaltaehkäisevästi.

Eelis Rytkönen
Kirjoittaja on Green Building Council Finlandin vaikuttamisen ohjausryhmän jäsen ja Ylvan Chief Impact Leader.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää: figbc.fi

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.