Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2024:45 ottanut kantaa tiedoksiannon todisteellisuuteen, kun yksipuolinen tuomio toimitetaan sähköpostitse. Päätös tuo joustavuutta todisteellisiin tiedoksiantomenettelyihin, mikä voi vaikuttaa myös vuokrasuhteiden irtisanomis- ja purkutilanteisiin.
Yksipuolisen tuomion tiedoksianto:
kohti joustavampia menettelytapoja
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2024:45 käsiteltiin
kysymystä siitä, oliko A saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta
oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti
todisteellisesti niin, että takaisinsaantihakemuksen määräaika
oli alkanut. B Oy oli toimittanut yksipuolisen tuomion
A:lle salatun sähköpostin liitteenä, ja A oli avannut viestin
salasanalla, jonka hän sai tekstiviestillä. Yhtiö sai viestin avaamisesta
lukukuittauksen.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan takaisinsaantia on haettava
kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin
hakija on saanut todisteellisesti tiedon yksipuolisesta
tuomiosta. A haki takaisinsaantia myöhässä ja väitti, että yksipuolista
tuomiota ei ollut tiedoksiannettu todisteellisesti, koska
hän ei ollut pystynyt avaamaan sähköpostin liitteenä ollutta tiedostoa.
Korkein oikeus katsoi A:n saaneen tiedon tuomiosta todisteellisesti,
vaikka tämä väitti, ettei ollut voinut avata liitettä. Liitetiedosto
oli yleisesti käytetyssä pdf-muodossa eikä A ollut
ilmoittanut yhtiölle ongelmista tiedoston avaamisessa. Korkeimman
oikeuden tulkinnan mukaan A:lla oli ollut mahdollisuus
tutustua asiakirjaan ja näin ollen määräaika takaisinsaannin
hakemiselle tuli laskea sähköpostin avaamispäivästä.
Ratkaisu oli äänestyspäätös: eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi,
että näyttötaakka tiedoston avaamisesta oli yhtiöllä, ja
ilman varmuutta siitä, että A oli voinut avata liitteen, tiedoksiantoa
ei voitu pitää todisteellisena.
Vaikutukset vuokrasuhteisiin: riittääkö
sähköposti todisteelliseksi tiedoksiannoksi?
Ratkaisu herättää huomiota vuokrasuhteiden näkökulmasta,
joissa tiedoksianto on keskeisessä asemassa erityisesti irtisanomis-
ja purkutilanteissa. Sekä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (AHVL) että liikehuoneiston vuokrauksesta annetun
lain (LHVL) mukaan vuokranantajan on annettava irtisanomisilmoitus
sekä purkamisvaroitus ja -ilmoitus vuokralaiselle
todisteellisesti tiedoksi.
Perinteisesti tämä on tarkoittanut esimerkiksi haastemiehen
kautta annettua tai saantitodistuksella toimitettua tiedoksiantoa.
KKO 2024:45:n perusteella on kuitenkin mahdollista
tulkita, että myös sähköpostitse lähetetty ja lukukuittauksella
varmistettu ilmoitus voi olla riittävä todisteellinen tiedoksianto.
Sähköpostitse tapahtuva tiedoksianto nopeuttaa useissa
tilanteissa tiedoksiantoa merkittävästi. Parhaassa tapauksessa
tiedoksianto voi tapahtua lähes reaaliaikaisesti, kun haastemiehen
toimittamana tiedoksianto vie tilanteesta riippuen jopa
viikkoja. Lisäksi sähköpostitse tapahtuvan tiedoksiannon etuna
on sen edullisuus.
Jotta sähköpostin voitaisiin katsoa olevan riittävän todisteellinen
tapa tiedoksiannolle, on lähettäjän voitava varmistua
siitä, että sähköposti on vastaanottajan henkilökohtainen sähköposti.
Turvallisinta on lähettää viesti salattuna sähköpostina,
jonka avaaminen edellyttää salasanaa, kuten KKO:n tapauksessakin
oli toimittu. Silloin voidaan olla riittävän varmoja
siitä, että vastaanottaja on oikea taho ja että hän on avannut
sähköpostin. Lisäksi on huomattava, että yhteisvuokralaisten
ollessa kyseessä, tiedoksianto tulee toimittaa jokaiselle vuokralaiselle
erikseen, elleivät yhteisvuokralaiset ole aviopuolisoita.
Edelleen on hyvä varmistaa, että tiedoksiannettava asia
ilmenee sähköpostin tekstistä, vaikka lähetyksessä olisikin
mukana erillinen liitedokumentti. Näin vastaanottaja saa joka
tapauksessa tiedon suoraan sähköpostista, eikä liitteen avaaminen
tai avaamatta jättäminen vaikuta tiedoksiannon toteutumiseen.
KKO 2024:45:n mukainen tulkinta tarjoaa joustavamman
menettelytavan, joka yleistynee myös vuokrausta koskevissa
tiedoksiannoissa.
Annika Kemppinen
asianajaja
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
www.kak-laki.fi
