Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kotitaloudet ohjaavat sähkönkäyttöään aikaisempaa enemmän — säästöt innostavat

Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.
Kuva: Pixabay

Sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti sähkömarkkinoilla. Ehkä juuri siksi kotitalouksista 24 prosenttia ajoittaa sähkönkäyttöään hinnan mukaan, koska tarjolla on selvää säästöä. Viime vuonna toteutetun tutkimukseen mukaan käyttöään ohjasi 22 prosenttia.

Samaan aikaan entistä useampi kertoo, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta.

”Kotitalouksien käyttäytyminen on merkki oppimisesta. Enemmän sähköä käyttävät saavat ohjaamisesta selvän taloudellisen hyödyn, mutta kaikille sähkönkäyttäjille ajoittamisesta ei ole vastaavaa hyötyä. Tämä on hyvä tiedostaa”, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa.

Tutkimuksen mukaan yli 5000 kilowattituntia vuodessa käyttävistä kotitalouksista kolmannes ohjaa sähkönkäyttöään. Suurin osa kotitalouksista käyttää kuitenkin sähköä vuoden aikana tätä vähemmän. Omakotitaloasukkaat ovat selvästi muita innostuneempia ajoituksen tarjoamista hyödyistä.

Kuva: Pexels

Sähkönkäyttöä ohjaavat laitteet ja apuvälineet kiinnostavat kotitalouksia entistä enemmän. Vastaajista 70 prosenttia kertoo hankkineensa apuvälineitä tai harkitsevansa niiden hankkimista. Vuosi sitten näin kertoi 58 prosenttia vastanneista.

Salomaa huomauttaa, että samalla sähkön markkinahintaa seuraavien sähkösopimusten suosio on singahtanut nousukiitoon. Muutos tapahtui sähkön hintakriisin seurauksena vuosina 2022–2023 ja on vahvistunut vuosi vuodelta.

”Moni suomalainen on oppinut, että rahaa säästyy olemalla aktiivinen. ”

Energiansäästö nousi kärkeen

Tutkimuksen mukaan energiansäästö kiinnostaa kotitalouksia tällä hetkellä kaikkein eniten. Enemmän kuin sähkönkäytön seuranta tai kulutusjoustot.

”Alkuvuoden poikkeuksellisen kallis sähkö ja kylmä talvi kasvattivat sähkölaskua. Tämä saattoi lisätä mielenkiintoa energiansäästöä kohtaan”, arvelee Energiateollisuus ry:n asiakkuuksista vastaava johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

Energiayhteisöt, eli sähkön tuottaminen yhdessä naapurien kanssa, kiinnostaa vain pientä osaa vastaajista. Sähkön tuottaminen omilla aurinkopaneeleilla tai sähkön varastointi kiinnostavat selvästi enemmän.

Sähköautoa käyttää tai sen hankintaa harkitsee jo 40 prosenttia kotitalouksista. Viime vuonna näin kertoi 29 prosenttia vastanneista.

Kuva: Pixabay

Verkkopalvelumaksujen taustat yhä epäselviä

Kotitaloudet eivät vieläkään tiedä, mihin kaikkeen sähköverkkoyhtiöt käyttävät verkkopalvelumaksuista saatavat tulot. Kyselyyn vastanneista suurin osa kuitenkin tunnisti sen, että verkkopalvelumaksuja käytetään sähköverkkojen rakentamisesta, ylläpidosta, kehittämisestä ja huollosta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Verkkoyhtiöiden asiakaspalvelun, laskutuksen, mittausten, vikojen korjaamisen tai muiden sähköverkon toiminnan kannalta välttämättömien toimintojen rahoittaminen sen sijaan jäi tunnistamatta monelta.

”Kotitalouksien tietoisuus verkkopalvelumaksujen muodostumisesta näyttää vuosien mittaan kasvaneen. Viestinnälle on kuitenkin edelleen selvä tarve”, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkojen johtava asiantuntija Ina Lehto.

Lähde: Energiateollisuus ry

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten

Sisäilmastoseminaari järjestettiin 40. kerran

Sisäilmastoseminaari järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 11.3.2025. Jo 40. kerran järjestetyssä Sisäilmastoseminaarissa oli paikalla noin 800 sisäilma-alan asiantuntijaa ja sisäilma-aiheista kiinnostunutta. Sisäilmatutkimus nousi

Sisäilmapaja15:

Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtin kans Sisäilmapaja15 järjestettiin 20.–21.11.2024 Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin,

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.