Kumipinnoite kestää tiiviinä

Kustannustehokas ja saumaton kumipinnoite sopii suuriin ja pieniin kohteisiin

Saumaton ja pintaan täydellisesti liimautuva kumipinnoite suojaa erilaiset kattorakenteet ja rännit vesitiiviisti. Ympäristöystävällisen pinnoitteen asentaminen on nopeaa, ja pinnoite sopii moniin käyttökohteisiin.

Ruiskutettava kumipinnoite suojaa pintoja vedeltä, UV-säteilyltä ja haitallisilta kemikaaleilta. Saumattomat ja pintaan liimautuvat pinnoitteet ovat täysin vedenpitäviä ja tarvittaessa myös kaasutiiviitä. Pinnoitteet kestävät suuria lämpötilanvaihteluita ja estävät korroosiota.

”Kiinteistösektorilla kumipinnoitteet sopivat erityisesti huopa-, mineriitti- ja peltikattojen pinnoituksiin sekä läpimenojen tiivistämiseen ja rännien pinnoitukseen. Ruiskutettava kumipinnoite on monipuolinen tuote, joten mikään kohde ei ole meille liian pieni tai suuri”, kertoo kumimies Janne Piirainen Ruiskukumi Oy:stä.

Pohjois-Euroopan alueella toimivan Ruiskukumin vesipohjaiset kumipinnoitteet ovat testattuja, sertifioituja ja suunniteltu kestämään Suomen vaativia olosuhteita. Myrkytön ja VOC-vapaa kumipinnoite on ympäristöystävällinen ja turvallinen ihmisille.

Nopea asennus moniin käyttökohteisiin
Yksinkertaisen työstämisen vuoksi monia perinteisten pinnoitteiden työvaiheita, kuten tulitöitä, ei tarvitse tehdä, joten kumipinnoitteen asentaminen on nopeaa.

”Pystymme ruiskuttamaan noin 700-1 000 neliömetriä päivässä eli pinnoittaminen sujuu nopeasti. Pinta on kerralla valmis”, sanoo Piirainen.

Ruiskutettava pinta puhdistetaan joko painevesipesurilla tai puhalletaan reppupuhaltimella irtolika pois kohteesta riippuen. Puhdistus kuuluu Ruiskukumin asennuspalveluun.

”Kumilla pinnoittaminen on erittäin kustannustehokas vaihtoehto saneerauskohteissa verrattuna esimerkiksi koko katon uusimiseen”, Piirainen sanoo.

Ruiskukumipinnoitteet sopivat kaikkien kattorakenteiden kuten aaltopellin, polyuretaanin, polystyreenin, asbestin, vanerin ja bitumin päällystämiseen. Muita päällystettäviä pintoja ovat mm. betoni, kivi, muuraukset ja metallipinnat.

”Ruiskukumin tuotteilla on 15 vuoden takuu, ja kumipinnoitteen elinkaari on noin 30-40 vuotta”, sanoo Piirainen.

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli:

Saneeraus

Yläpohja- ja räystäsrakenteet – paloturvallisuuden heikko lenkki?

Räystäiden tuuletusraot, tuulettuvat julkisivut sekä ullakon palo-osastojen liittymät ovat pieniä rakenneyksityiskohtia, joiden merkitys paloturvallisuudelle voi olla erittäin suuri.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Yhteisten tilojen turvallisuus vaatii selkeät vastuut ja säännöllistä valvontaa

Taloyhtiön porrashuoneet, kellarit ja varastot ovat osa kiinteistön turvallisuutta. Kulkuväylille jätetyt tavarat, epäselvät säilytyskäytännöt ja puutteellinen valvonta voivat lisätä riskejä ja vaikeuttaa kiinteistön ylläpitoa. Vastuu turvallisuudesta jakautuu usealle taholle, mutta käytännön toimintamallien on oltava selvät.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus tarjoaa kiinteistöalalle ainutlaatuisen tilaisuuden nostaa rakennuskannan arvoa.

Kiinteistöalan suuri mahdollisuus – Miten EU-direktiivi kääntyy taloyhtiön voitoksi?

JSY selkeyttää kuntotutkimuksia tarkastusohjeilla

Julkisivuyhdistys jatkaa parveketurvallisuuden kehittämistä, ja levy- ja lasikaiteiden tarkastusohjeita seuraa levy- ja lasijulkisivujen kuntotutkimusohjeisto.

Kerrostalojen lämpötilaa pitäisi mitata – miksi emme säästä selvää rahaa?

Kerrostalon lämmitystä saatetaan nostaa yhden asukkaan kylmyysilmoituksen perusteella, vaikka muissa asunnoissa olisi jo riittävän lämmintä. Kun huoneistojen todellisia lämpötiloja ei tunneta, varmuuden vuoksi lämmittäminen voi tulla taloyhtiölle kalliiksi.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.