Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kun putkilla on väliä

TEKNOLOGIAN KEHITYS asettaa kovia vaatimuksia suunnittelijoille. Brugg-Pema Oy on suomalainen LVI-alan yritys, joka maahantuo ja markkinoi sveitsiläisen Bruggkonsernin taipuisia putkijärjestelmiä Suomeen ja Baltiaan. Toimitusjohtaja Kari Kuronen tiimeineen liikkuu paljon kentällä ja tietää, että esimerkiksi energiatehokkuus on asia, jossa parannusta tulee koko ajan – ja suunnittelijoiden on jatkuvasti päivitettävä tietojaan pysyäkseen kehityksen kelkassa.

”Piirustuksiin saattaa olla merkitty putket, joiden lämpöarvot ovat erittäin heikot, vaikka kokonaisuuden osalta halutaan energiatehokkuutta. Edelleen on siis käyttöä tuotetiedolle, jonka avulla lisätään tietämystä ja viime kädessä parannetaan energiatehokkuutta.”

Kuronen tietää senkin, että vaikka suunnittelija valitsisi energiatehokkaat putket projektiin, ne saattavat joskus vaihtua urakoitsijan toimesta selkeästi heikompiin putkiin hieman edullisemman hankintahinnan vuoksi. ”Se on väärä paikka säästää, jos ajatellaan loppuasiakasta, eli vaikkapa taloyhtiötä, joka tekee investoinnin seuraavaksi 50 vuodeksi.”

LVI-puolella Brugg-Pema Oy:n kovin syömähammas on CALPEX-järjestelmä, jolla on tarjota markkinoiden pienin lämpöhäviö. ”Kyseessä on kiinnivaahdotettu järjestelmä, jossa on erinomaisen lambda-arvon (0,0199 W/mK) omaava korkealaatuinen eristysvaahto”, kuvailee Kuronen.

”Eristysvaahto ruiskutetaan korkeapaineprosessina, josta syntyy pieniä ja suljettuja soluja. Lisäksi suojakuoren ja eristeen välissä on erityinen kalvo. Tuotantoprosessien uudistaminen sekä kaikkien parametrien tarkka optimointi mahdollistivat ja takaavat erittäin pienet lämpöhäviöt myös pitkällä aikavälillä”, hän toteaa.

Brugg-konserni tarjoaa markkinoiden laajimman valikoiman noin 40 eri putkijärjestelmällään ja yli 20 000 tuotteellaan. Taipuisia ja jäykkiä putkijärjestelmiä valmistetaan käyttötarkoituksen mukaan muovista, teräksestä ja kuparista, sekä eristettyjä että eristämättömiä.

”Putkitarpeet voivat teknisiltä laatuvaatimuksiltaan silti olla hyvin spesiaaleja. Onneksi näissä tilanteissa meillä on myös tehtaan tuki asiakkaidemme auttamiseksi, josko oikea ratkaisu löytyisi”, Kuronen kuvailee kentän monimuotoisuutta. Tuote- ja teknologiaviidakossa on oltava tarkkana:

”Kun tapaamme suunnittelijoita, tulee usein vastaan tuotteisiin liittyviä asioita, joista heillä ei välttämättä ollut mitään tietoa aikaisemmin”, toteaa Kuronen.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.