Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kylpyhuoneremontti edessä – mitä osakkaan tulee tietää vastuunjaosta?

Märkätilojen remontointiin ja kunnossapitovastuun jakautumiseen liittyy yllättävän paljon epäselvyyksiä, joita selvitellään käräjillä asti.

Taloyhtiön asukkaalla on laaja oikeus tehdä omalla kustannuksellaan muutostöitä hallinnoimissaan tiloissa, omien seinien sisäpuolella. Jos osakas on aikeissa tehdä vain pientä pintaremonttia, siitä ei tarvitse ilmoittaa taloyhtiölle. Muutostyöilmoitus tulee puolestaan tehdä sellaisista remonteista, jotka voivat vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin tai järjestelmiin sekä naapuriasuntoihin.

Osakkaan oma remontti

Kun osakas päättää remontoida toimivan ja virheettömän kylppärin, hän maksaa kaiken aina muutostyön kuluista mahdollisiin muutoksen tuomiin ylläpitokustannuksiin. Lisäksi kylpyhuoneremontti on suoritettava hyvän rakennustavan mukaisesti.

Jos kylpyhuoneremontti sisältää vain kaappien vaihdon tai kaakeleiden maalausta, remontista ei tarvitse ilmoittaa. Kun kajotaan rakenteisiin tai suunnitteilla on tilan laajennustöitä, projektin toteutumiseen tarvitaan taloyhtiön lupa, mahdollinen rakennuslupa sekä yhtiön osoittama työn valvoja.

Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm sanoo, että osakas saattaa helposti ajatella, että taloyhtiö maksaa rakenteiltaan ehjässä kylpyhuoneessa yhtiön vastuualueelle kuuluvat vedeneristeet. Näin ei kuitenkaan ole, mikäli osakas teettää remontin puhtaasti parantaakseen asuinmukavuutta.

”Taloyhtiö kuitenkin vastaa osakkeenomistajan teettämän remontin jälkeenkin niiden osien kunnosta, jotka lain mukaan kuuluvat taloyhtiölle, joiden toteuttamista yhtiö on valvonut, ja jotka rinnastuvat yhtiön toteuttamaan tasoon”, Furuhjelm lisää.

Kosteutta rakenteissa?

Taloyhtiö voi kuitenkin tietyiltä osin joutua remontin maksumieheksi, jos kylpyhuoneessa havaitaan todellinen korjaustarve yhtiön vastuualueelle kuuluvassa osassa. Esimerkiksi jos kosteus on päässyt leviämään puutteellisesta vedeneristyksestä johtuen kylpyhuoneen rakenteisiin, taloyhtiön tehtävä on remontoida koko tila aina perustasoon asti. Tällöin osakkaan maksettavaksi jää ainoastaan uudistukset, jotka ylittävät tämän perustason.

”On tärkeää, että taloyhtiö ei vitkuttele osakkaan kylpyhuoneessa havaittujen puutteiden kanssa. Kosteuden levitessä ajan kanssa laajalle alueella remontin hintalappu vain kasvaa”, Furuhjelm muistuttaa.

Lisätietoja: www.kak-laki.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.