Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kylpyhuoneremontti edessä – mitä osakkaan tulee tietää vastuunjaosta?

Märkätilojen remontointiin ja kunnossapitovastuun jakautumiseen liittyy yllättävän paljon epäselvyyksiä, joita selvitellään käräjillä asti.

Taloyhtiön asukkaalla on laaja oikeus tehdä omalla kustannuksellaan muutostöitä hallinnoimissaan tiloissa, omien seinien sisäpuolella. Jos osakas on aikeissa tehdä vain pientä pintaremonttia, siitä ei tarvitse ilmoittaa taloyhtiölle. Muutostyöilmoitus tulee puolestaan tehdä sellaisista remonteista, jotka voivat vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin tai järjestelmiin sekä naapuriasuntoihin.

Osakkaan oma remontti

Kun osakas päättää remontoida toimivan ja virheettömän kylppärin, hän maksaa kaiken aina muutostyön kuluista mahdollisiin muutoksen tuomiin ylläpitokustannuksiin. Lisäksi kylpyhuoneremontti on suoritettava hyvän rakennustavan mukaisesti.

Jos kylpyhuoneremontti sisältää vain kaappien vaihdon tai kaakeleiden maalausta, remontista ei tarvitse ilmoittaa. Kun kajotaan rakenteisiin tai suunnitteilla on tilan laajennustöitä, projektin toteutumiseen tarvitaan taloyhtiön lupa, mahdollinen rakennuslupa sekä yhtiön osoittama työn valvoja.

Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm sanoo, että osakas saattaa helposti ajatella, että taloyhtiö maksaa rakenteiltaan ehjässä kylpyhuoneessa yhtiön vastuualueelle kuuluvat vedeneristeet. Näin ei kuitenkaan ole, mikäli osakas teettää remontin puhtaasti parantaakseen asuinmukavuutta.

”Taloyhtiö kuitenkin vastaa osakkeenomistajan teettämän remontin jälkeenkin niiden osien kunnosta, jotka lain mukaan kuuluvat taloyhtiölle, joiden toteuttamista yhtiö on valvonut, ja jotka rinnastuvat yhtiön toteuttamaan tasoon”, Furuhjelm lisää.

Kosteutta rakenteissa?

Taloyhtiö voi kuitenkin tietyiltä osin joutua remontin maksumieheksi, jos kylpyhuoneessa havaitaan todellinen korjaustarve yhtiön vastuualueelle kuuluvassa osassa. Esimerkiksi jos kosteus on päässyt leviämään puutteellisesta vedeneristyksestä johtuen kylpyhuoneen rakenteisiin, taloyhtiön tehtävä on remontoida koko tila aina perustasoon asti. Tällöin osakkaan maksettavaksi jää ainoastaan uudistukset, jotka ylittävät tämän perustason.

”On tärkeää, että taloyhtiö ei vitkuttele osakkaan kylpyhuoneessa havaittujen puutteiden kanssa. Kosteuden levitessä ajan kanssa laajalle alueella remontin hintalappu vain kasvaa”, Furuhjelm muistuttaa.

Lisätietoja: www.kak-laki.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Miten edetä vahingon sattuessa?

Vahinkoalan Auktorisointiryhmän julkaisemassa ohjeessa opastetaan, kuinka vahinkoprosessissa edetään. Ensimmäisenä tehdään vahinkokartoitus, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista tulee

Vastuullista vahinkosaneerausta

YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot. ”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat kohteeseen vesivahingon,

Purkutyö on korjauksen kivijalka

Taloyhtiön laajoissa ja vaativissa korjausurakoissa asbestin purkutyön osuus on oleellinen osa koko projektin onnistumista. Tamperelaisen As. Oy Pirkanportin haitta-ainekartoituksessa löydettiin asbestia