Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Lämmityskauden kynnyksellä kiinteistöt kuntoon

Sää viilenee vääjäämättä. Lämmityskauden alkaessa on aika tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta, mutta hyvä hetki miettiä myös energiankulutusasioita. Kiinteistön syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön myös asumisviihtyvyyden.

‒ Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Testaa järjestelmien toiminta

Lämmityskauden alkaessa on kesäsulkujen avauksen lisäksi testattava pattereiden ja termostaattien toiminta kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen ja tunnustelemalla alkaako patteri lämmetä. Huonelämpötiloja kannattaa mitata läpi lämmityskauden ja tarkastaa lukemat lämpömittarista. Energiataloudellinen lämpötila on 20–22 °C, makuuhuoneessa asteen, pari matalampi.

‒ Kannattaa varmistaa, ettei samanaikainen lämmitys ja jäähdytys ole mahdollista kiinteistössä. Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä, sanoo asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta.

Pesutiloissa sopivasti säädetty lattialämmitys tuntuu jalkapohjissa vain hieman lämpimänä. Energiatehokkainta on hyödyntää lämmityksen ajastinta. Pesutilojen ilmanvaihdon on toimittava koko ajan, myös koneellisen ilmanvaihdon pitää olla päällä kaiken aikaa.

Kausihuoltotyöt pähkinänkuoressa:

  • Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta ja paisuntasäiliön esipaine.
  • Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
  • Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
  • Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
  • Korvausilmaventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
  • Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.
  • Tarkista ja uusi tarvittaessa ikkunoiden ja ovien tiivisteet.
  • Tarkista ulkovalaistuksen kunto.
  • Puhdista rännit ja rännikaivot.
Talot kuntoon – Toimiva talotekniikka, hyvä elämä!

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Helen Oy, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Viestintäfoorumin työn taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Suomessa artiklat toimeenpannaan vaihtoehtoisilla toimilla. Tavoitteena on viestintäfoorumin ja siinä mukana olevien toimijoiden viestinnän ja neuvonnan toimin saavuttaa vähintään samat energiatehokkuusvaikutukset kuin pakollisilla järjestelmätarkastuksilla.

Teksti: Sirpa Mustonen

Lisätietoja: www.motiva.fi/taloyhtiot, www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Vuokraturvan Metsola Kalasataman palveluyhtiöistä: ”Todella ison mittakaavan vahinko asunnon omistajille”

Helsingin Kalasataman taloyhtiöiden on pakko kuulua alueellisiin palveluyhtiöihin, koska näin on asemakaavaan aikanaan kirjattu. Palvelusopimusta ei voi kilpailuttaa eikä irtisanoa, eivätkä taloyhtiöiden osakkaat kuulu hoitovastikkeen osalta kuluttajasuojalain piiriin. Tähän liittyen Helsingin kaupunki on ilman kilpailutusta valinnut kokonaisen kaupunginosan isännöintipalvelujen tuottajaksi yrityksen, jolle Korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi viime vuonna usean miljoonan euron seuraamusmaksun kilpailulain vastaisesta hinnoittelusta.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja