Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Lämmityskauden kynnyksellä kiinteistöt kuntoon

Sää viilenee vääjäämättä. Lämmityskauden alkaessa on aika tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta, mutta hyvä hetki miettiä myös energiankulutusasioita. Kiinteistön syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön myös asumisviihtyvyyden.

‒ Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Testaa järjestelmien toiminta

Lämmityskauden alkaessa on kesäsulkujen avauksen lisäksi testattava pattereiden ja termostaattien toiminta kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen ja tunnustelemalla alkaako patteri lämmetä. Huonelämpötiloja kannattaa mitata läpi lämmityskauden ja tarkastaa lukemat lämpömittarista. Energiataloudellinen lämpötila on 20–22 °C, makuuhuoneessa asteen, pari matalampi.

‒ Kannattaa varmistaa, ettei samanaikainen lämmitys ja jäähdytys ole mahdollista kiinteistössä. Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä, sanoo asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta.

Pesutiloissa sopivasti säädetty lattialämmitys tuntuu jalkapohjissa vain hieman lämpimänä. Energiatehokkainta on hyödyntää lämmityksen ajastinta. Pesutilojen ilmanvaihdon on toimittava koko ajan, myös koneellisen ilmanvaihdon pitää olla päällä kaiken aikaa.

Kausihuoltotyöt pähkinänkuoressa:

  • Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta ja paisuntasäiliön esipaine.
  • Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
  • Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
  • Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
  • Korvausilmaventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
  • Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.
  • Tarkista ja uusi tarvittaessa ikkunoiden ja ovien tiivisteet.
  • Tarkista ulkovalaistuksen kunto.
  • Puhdista rännit ja rännikaivot.
Talot kuntoon – Toimiva talotekniikka, hyvä elämä!

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Helen Oy, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Viestintäfoorumin työn taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Suomessa artiklat toimeenpannaan vaihtoehtoisilla toimilla. Tavoitteena on viestintäfoorumin ja siinä mukana olevien toimijoiden viestinnän ja neuvonnan toimin saavuttaa vähintään samat energiatehokkuusvaikutukset kuin pakollisilla järjestelmätarkastuksilla.

Teksti: Sirpa Mustonen

Lisätietoja: www.motiva.fi/taloyhtiot, www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Miten edetä vahingon sattuessa?

Vahinkoalan Auktorisointiryhmän julkaisemassa ohjeessa opastetaan, kuinka vahinkoprosessissa edetään. Ensimmäisenä tehdään vahinkokartoitus, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista tulee

Vastuullista vahinkosaneerausta

YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot. ”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat kohteeseen vesivahingon,

Purkutyö on korjauksen kivijalka

Taloyhtiön laajoissa ja vaativissa korjausurakoissa asbestin purkutyön osuus on oleellinen osa koko projektin onnistumista. Tamperelaisen As. Oy Pirkanportin haitta-ainekartoituksessa löydettiin asbestia