Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen, LVI-TU ry
Viime aikoina taloyhtiöitä on aktivoitu monilla energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävillä säännöksillä ja siihen kannustavilla taloudellisilla tukipaketeilla. Tuntuu, että ilmastotavoitteita ja erilaisia toimenpideohjelmia on liikkeellä paljon. Vaarana on, että metsää ei pian nähdä puilta. Huomio kiinnittyy helposti vain uusien säännösten toimeenpanoon, ei niiden tarkoitukseen.
TALOYHTIÖN TARKOITUKSENA ei ole pelkkien säästöjen
tavoittelu tai kulutuksen jatkuva pienentäminen, vaan terveellisen
ja turvallisen asuin- ja elinympäristön ylläpitäminen.
Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois. Kiinteistön ylläpitoa järkevästi
suunnittelemalla voi tehdä hyviä investointeja ympäristöä
vähemmän kuormittavilla ratkaisuilla. Aina ei edes kannata
odottaa järjestelmien hajoamista, vaan uudistuksia voi
tehdä taloudellisillakin perusteilla. Joskus on kannattavaa korjata
ehjääkin, kunhan sille on järkevät perusteet kuten lyhyt
takaisinmaksuaika ja positiiviset kannattavuuslaskemat. Ja jos
maailma pelastuu siinä samalla, niin sehän on ihan hyvä juttu.
Paljon puhetta herättäneet etäluettavat vesimittarit ja tilakohtaiset
säätöjärjestelmät ovat tässä työssä hyviä työkaluja.
Mutta nyt täytyy muistaa, että ne ovat vain työkaluja. Niiden
asentaminen ei ole itse tarkoitus, vaan osa suurempaa kokonaisuutta
eli energiankulutuksen vähentämistä. Tämä on syytä
lukea turhan energiankäytön tunnistamisena ja sen lopettamisena.
Vesimittari kertoo kulutuksen määrän ja auttaa kohdistamaan
kustannuksen kulutuksen mukaan. Siten se kannustaa
muuttamaan käyttämiseen liittyviä tottumuksia. Tieto kulutuksesta
ja sen pienentymisestä helpottaa myös taloyhtiön päätöksentekoa
ja tehtyjen päätösten vaikutuksen seuraamista.
Kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä ratkaisuissa tulee lähtökohtana
pitää osakkaiden tarpeita. Korjaamiseen ja toiminnan
parantamiseen liittyvät toimenpiteet tulee voida perustella
osakkaiden saamilla eduilla. Päätösten tuottama hyöty pitää
pystyä osoittamaan. Se voi tarkoittaa kannattavuuslaskelmia,
sisäilman laadun mitattavaa paranemista tai liikkumisen esteiden
vähenemistä. Ja kun asia valmistellaan ja toteutetaan
hyvin, myös asumisen ja elämisen olosuhteet paranevat. Tässä
kannattaa hyödyntää alan ammattilaisia. Vaatimattomasta
kansanluonteesta huolimatta pitää sanoa, että Suomesta löytyy
maailman parasta osaamista tähän tarkoitukseen.
Maailma kannattaa pelastaa. Se on kuitenkin aloitettava
kartoittamalla omat tarpeet. Niiden pohjalta voi tehdä suunnitelman
tarvittavista toimenpiteistä. Suunnitelmassa voidaan
myös huomioida ympäristömme etu. Sen jälkeen voidaan
miettiä, miten tarjolla olevia avustuksia voidaan käyttää niiden
aloittamiseen. Maailman pelastamisessakin pitää muistaa,
että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Kirjoittaja:
Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
