Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Maailma pelastetaan talo kerrallaan

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen, LVI-TU ry

Viime aikoina taloyhtiöitä on aktivoitu monilla energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävillä säännöksillä ja siihen kannustavilla taloudellisilla tukipaketeilla. Tuntuu, että ilmastotavoitteita ja erilaisia toimenpideohjelmia on liikkeellä paljon. Vaarana on, että metsää ei pian nähdä puilta. Huomio kiinnittyy helposti vain uusien säännösten toimeenpanoon, ei niiden tarkoitukseen.

TALOYHTIÖN TARKOITUKSENA ei ole pelkkien säästöjen
tavoittelu tai kulutuksen jatkuva pienentäminen, vaan terveellisen
ja turvallisen asuin- ja elinympäristön ylläpitäminen.
Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois. Kiinteistön ylläpitoa järkevästi
suunnittelemalla voi tehdä hyviä investointeja ympäristöä
vähemmän kuormittavilla ratkaisuilla. Aina ei edes kannata
odottaa järjestelmien hajoamista, vaan uudistuksia voi
tehdä taloudellisillakin perusteilla. Joskus on kannattavaa korjata
ehjääkin, kunhan sille on järkevät perusteet kuten lyhyt
takaisinmaksuaika ja positiiviset kannattavuuslaskemat. Ja jos
maailma pelastuu siinä samalla, niin sehän on ihan hyvä juttu.

Paljon puhetta herättäneet etäluettavat vesimittarit ja tilakohtaiset
säätöjärjestelmät ovat tässä työssä hyviä työkaluja.
Mutta nyt täytyy muistaa, että ne ovat vain työkaluja. Niiden
asentaminen ei ole itse tarkoitus, vaan osa suurempaa kokonaisuutta
eli energiankulutuksen vähentämistä. Tämä on syytä
lukea turhan energiankäytön tunnistamisena ja sen lopettamisena.
Vesimittari kertoo kulutuksen määrän ja auttaa kohdistamaan
kustannuksen kulutuksen mukaan. Siten se kannustaa
muuttamaan käyttämiseen liittyviä tottumuksia. Tieto kulutuksesta
ja sen pienentymisestä helpottaa myös taloyhtiön päätöksentekoa
ja tehtyjen päätösten vaikutuksen seuraamista.

Kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä ratkaisuissa tulee lähtökohtana
pitää osakkaiden tarpeita. Korjaamiseen ja toiminnan
parantamiseen liittyvät toimenpiteet tulee voida perustella
osakkaiden saamilla eduilla. Päätösten tuottama hyöty pitää
pystyä osoittamaan. Se voi tarkoittaa kannattavuuslaskelmia,
sisäilman laadun mitattavaa paranemista tai liikkumisen esteiden
vähenemistä. Ja kun asia valmistellaan ja toteutetaan
hyvin, myös asumisen ja elämisen olosuhteet paranevat. Tässä
kannattaa hyödyntää alan ammattilaisia. Vaatimattomasta
kansanluonteesta huolimatta pitää sanoa, että Suomesta löytyy
maailman parasta osaamista tähän tarkoitukseen.

Maailma kannattaa pelastaa. Se on kuitenkin aloitettava
kartoittamalla omat tarpeet. Niiden pohjalta voi tehdä suunnitelman
tarvittavista toimenpiteistä. Suunnitelmassa voidaan
myös huomioida ympäristömme etu. Sen jälkeen voidaan
miettiä, miten tarjolla olevia avustuksia voidaan käyttää niiden
aloittamiseen. Maailman pelastamisessakin pitää muistaa,
että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kirjoittaja:

Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja