Rakennusmääräysten mukaan kiinteistön märkätiloissa on oltava yhtenäinen vedeneristys, jonka tulee jatkua lattialta myös seinille. Jotta vesivahingoilta vältytään, märkätilojen asennusja saneeraustöiden suunnittelijoiksi ja toteuttajiksi kannattaa valita päteviä ja sertifioituja alan ammattilaisia. Joistakin uusista tekniikoistakin voi olla apua.
VUOTOVAHINGOT SUOMALAISISSA kiinteistöissä ovat muun muassa Kiinteistöliiton äskettäisen kyselytutkimuksen perusteella lisääntyneet 2000-luvulla yllättävän paljon.
Toisaalta vuotoja esiintyy uusissa, alle 20 vuoden ikäisissä rakennuksissa yhtä paljon kuin vanhoissa taloissa. Tyypillisesti vesivuotoja tapahtuu huoneistojen märkätiloissa. Vuotovahingon yleisiä syitä ovat esimerkiksi putkistojen vuodot, vesieristeen rikkoutuminen sekä lattiakaivon liitoskohtien vioittuminen.
Vesivahinkoja tapahtuu helposti myös silloin, kun viemäri tukkeutuu tai pesukoneita jätetään päälle ilman valvontaa.
Äkillisiä vahinkotilanteita siis sattuu, mutta kosteusongelmat lisääntyvät myös siksi, että remontteja lykätään turhan päiten eikä märkätiloissa teetetä huolellisia kuntokartoituksia.
Sertifioinnit avuksi
Märkätilojen asennus- ja korjaustyöt on hoidettava erityisen huolellisesti, jotta kiinteistössä vältytään kosteusvaurioilta. Varsinkin vedeneristys on tehtävä kunnolla.
Vuosituhannen vaihteessa Suomessa aloitettiin tuotesertifioinnit märkätilan vedeneristeille sekä henkilösertifiointi vedeneristeiden asentajille. Sertifioinneilla varmistetaan tuotteiden laatu ja oikea käyttötapa, samoin kuin asennushenkilöstön pätevyys. Tuotesertifioinnista voidaan myös päätellä, mitkä tuotteet soveltuvat märkätiloihin asennettavaksi.
Märkätila-asentajille ja märkätilatöidenvalvojille järjestetään myös henkilösertifioinnin täydennyskoulutusta. Sen avulla voidaan osoittaa työmaille ja töiden tilaajille, että koulutetut henkilöt ovat perehtyneet tietynlaisiin märkätilojen järjestelmiin ja tuotteisiin sekä niiden ominaisuuksiin.
Voimassa olevat henkilö- ja tuotesertifioinnit sekä hyväksynnät on koottu julkisiin rekistereihin, joista saa tietoa muun muassa internetistä.
Remontit vireille hyvissä ajoin
Kiinteistöjen märkätiloja saneerataan usein rakennuksen linjasaneerauksen tai muun peruskorjauksen yhteydessä.
Rakenteiden ikääntyessä kosteusvaurioiden riski lisääntyy, joten esimerkiksi kylpyhuoneiden kuntoa kannattaa ryhtyä tutkimaan perin pohjin ehkä jo 20-25 vuoden ikäisissä kerrostaloissa. Jos vauriot löydetään ajoissa, niiden korjaaminen on helpompaa ja edullisempaa kuin myöhemmin, jolloin ongelmat voivat olla jo paljon pahempia.
Monesti taloyhtiö päättää teettää laajan remontin, jonka yhteydessä kaikki talon kylpyhuoneet ja muut märkätilat saneerataan. Tällöin asukkailla on usein mahdollisuus valita omaan huoneistoonsa uusia pintamateriaaleja ja/tai vesikalusteita, esimerkiksi muutaman mallivaihtoehdon pohjalta. Jos asukas haluaa käyttää muita kuin tarjottuja materiaalivaihtoehtoja, sekin voi onnistua, mutta yleensä asukkaan omalla kustannuksella.
Saneeraus asunto-osakeyhtiössä saatetaan teettää myös siten, että märkätiloja ei talon puolesta remontoida, mutta asukkaat voivat halutessaan teettää remontin huoneistojensa märkätiloissa ja myös maksaa tältä osin remonttikulut itse.
Jos asukas haluaa oma-aloitteisesti remontoida oman kylpyhuoneensa, sekin voi onnistua, mutta siihen tarvitaan vähintään taloyhtiön hallituksen lupa ja usein myös varsinainen rakennuslupa. Tässä vaihtoehdossa asukas joutuu töiden lisäksi kustantamaan remonttia varten tarvittavat haitta-aineja kosteuskartoitukset.
Mikäli kuitenkin yksittäisen huoneiston märkätilan korjaustarve johtuu rakennevauriosta, taloyhtiö joutunee korvaamaan ainakin osan kustannuksista asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
Uusia keksintöjä
Kosteusvaurioiden selvittämiseksi kiinteistön märkätiloissa tehdään normaalisti kosteuskartoitus. Se on syytä tilata osaavilta ammattilaisilta.
Uusi ratkaisu vaurioiden minimoimiseksi on kylpyhuoneen rakenteisiin jo rakennusvaiheessa sijoitettava anturi, joka välittää tietoa märkätilan lattiarakenteen lämpötilasta ja kosteudesta reaaliajassa. Koko kerrostaloon tarvitaan useita kymmeniä tällaisia antureita.
Tekniikka on vielä kokeiluasteella, mutta pilottikohteita on jo toteutettu Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2016 anturit asennettiin Vantaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiön VAV Asunnot Oy:n uudisrakennukseen Myyrmäessä.
Antureissa on akut, jotka kestävät käyttöä useita vuosia. Mitta-anturit havaitsevat vesivuodot ennen kuin ne tulevat näkyviin. Saatujen arvojen pohjalta voidaan suunnitella ja ennakoida kiinteistön tulevia ylläpito- ja korjaustarpeita.
Osa urakoitsijoista tiettävästi suhtautuu jatkuvatoimisten kosteusanturien asentamiseen varauksellisesti, koska pelkona on takuukorjausten ja vastuiden lisääntyminen. Rakennusten omistajat puolestaan toivovat anturien yleistyvän nopeasti.
Vaurioita voidaan pyrkiä vähentämään myös muun muassa uudenlaisilla lattiakaivoilla, joita ei asenneta esimerkiksi suihkutilan keskelle vaan aivan lattian reunaan. Silloin kaivoa on vaikea tukkia vahingossa.
Yksi uusi kylpyhuoneiden saneerausmenetelmä on niin sanottu pikamärkätilajärjestelmä, jonka arvioidaan nopeuttavan märkätilasaneerausta ja lyhentävän remontin haitta-aikaa. Menetelmä perustuu muun muassa vedeneristeen levittämiseen ruiskuttamalla, jolloin eriste kuivuu laatoitusvalmiiksi aiempaa nopeammin.
Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Kuva: Ari Mononen
