Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Mitä isännöitsijä odottaa hyvältä taloyhtiön hallituksen toiminnalta?

Kuva: Sanna Krook

Kirjoittaja: Pasi Orava

Taloyhtiön isännöitsijän ja hallituksen välinen yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään hyvään, tehokkaaseen ja sujuvaan taloyhtiön hallinnointiin talo-yhtiön parhaaksi. Hyvä hallituksen toiminta helpottaa isännöitsijän työtä ja varmistaa, että taloyhtiön asiat hoidetaan vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Hyvällä yhteistyöllä saavutetaan viihtyisä, hyvin hoidettu ja arvonsa säilyttävä taloyhtiö. Mutta mitä konkreettisesti isännöitsijä odottaa hallitukselta?

1. Selkeä linja ja pitkän aikavälin tavoitteet

Hyvä hallitus toimii strategisesti ja osaa määrittää taloyhtiön pitkän aikavälin tavoitteen, jolla taloyhtiötä viedään eteenpäin. Isännöitsijä toivoo, että hallitus laatii ja seuraa kunnossapitotarveselvitystä (KPTS). KPTS ei ole ylimalkainen, lain minimin mukainen, 5 vuoden päähän katsova, vaan mielellään 10 seuraa-valle vuodelle suunnattu korjaussuunnitelma. Olisi hyvä, jos hallitus käyttäisi asiantuntijaa arvioimaan suunniteltujen remonttien kustannuksia. Maallikko-osakkeenomistaja, joita on valtaosa taloyhtiön osakkaista, saa asiantuntijan arvioon perustuvan kustannusarvion, eikä hänen tarvitse itse arvata remont-tien kustannuksia. Samalla tulevan remontin päätös yhtiökokouksessa toden-näköisesti helpottuu.

2. Avoimuus ja sujuva viestintä

Isännöitsijän työn kannalta on oleellista, että viestintä hallituksen kanssa toimii mutkattomasti. Hyvä hallitus tiedottaa asukkaille ja osakkaille aktiivisesti pää-töksistään. Hallitus toimii avoimesti ja perustelee ratkaisunsa. Hallitus on ta-voitettavissa esimerkiksi kokousten välillä tarvittavien nopeiden päätösten va-ralta.

3. Rakentava yhteistyö ja kunnioitus

Hyvän yhteistyön ehdottomana edellytyksenä on luottamus. Hyvä hallitus ar-vostaa isännöitsijän asiantuntemusta. Arvostus voi olla joskus myös kiitosta ja myönteisiä sanoja. Isännöitsijä odottaa, että hänen kysymyksiinsä (sähköpos-ti) vastataan kohtuullisessa ajassa. Isännöitsijä tulee mielellään kokouksiin, jossa hänen ammattitaitoaan kaivataan ja käytetään hyväksi. Isännöitsijä tulee kokouksiin kuin työpaikkaan ja haluaa antaa parastaan. Hyvästä isännöitsijäs-tä kannattaa pitää kiinni.

Hyvä hallitus antaa isännöitsijälle tilaa toteuttaa tehtävänsä. Tämä tarkoittaa roolien selkeää jakoa: hallitus keskittyy päättämään asioista strategian mukai-sesti ja isännöitsijä operatiivisiin tehtäviin. Isännöitsijään luotetaan, mutta sa-malla seurataan hänen toimintaansa. Tarvittaessa ristiriidat käsitellään raken-tavasti.

4. Päätöksentekokyky ja toimintanopeus

Isännöitsijä odottaa hallitukselta aktiivista ja tehokasta päätöksentekoa. On tärkeää, että hallitus päättää selkeästi ja mielellään yksimielisesti asioista, jot-ka kuuluvat sen toimivaltaan. Hallitus kokoontuu riittävän usein, jotta asioita ei jää seisomaan. Hallitus reagoi nopeasti kiireellisiin tilanteisiin, kuten korjaus-tarpeisiin tai vesivahinkoihin.

5. Talouden hallinta ja vastuullisuus

Taloudellinen vakaus on taloyhtiön toiminnan perusta. Isännöitsijä toivoo halli-tuksen seuraavan talousraportteja aktiivisesti. Hallituksen tulee esittää yhtiö-kokoukselle realistinen talousarvio. Hallituksen on syytä varautua tuleviin re-montteihin. Hallitus voi päättää esittää yhtiökokoukselle perustaa esimerkiksi korjausvastikkeen tulevia remontteja varten. Hallituksen tulee tarttua ripeästi poikkeaviin asioihin taloyhtiössä, kuten häiriöihin ja maksuviiveisiin.

Pasi Orava
Taloyhtiön hallitusammattilainen
Asunto- ja kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry
hallituksen jäsen

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia