Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Modernin rakennuskannan käytössä pysyminen tukee kestävyyttä monipuolisesti

VTT:n tuore selvitys korostaa, että olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukee kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttaa saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Toiminnoille tulisi ensisijaisesti etsiä tiloja olemassa olevista rakennuksista purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan.

Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden osuus Suomen rakennuskannasta on lähes puolet. Aikakauden rakennuksista kysytään usein, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi. Selvityksen mukaan olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen.

Vaikka uusi rakennus olisi energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensointi voi kestää vuosikymmeniä. Erityisesti betonin kaltaisten raskaiden rakennusosien hyödyntäminen korjaushankkeissa pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Korjausrakentaminen ratkaisuna

Selvityksen esimerkit osoittavat, että 1970–1990-lukujen rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja sen palvelurakenteen muutoksista. Niitä ohjasivat tavoitteet, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen uudessa käytössä turvaa myös arkkitehtuurin ja kulttuurihistorialliset merkitykset.

Kasvukeskuksissa korjausrakentaminen tarjoaa vähähiilisemmän ratkaisun asunto- ja tilatarpeisiin. Esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen aiheuttaa vain 35 % uudisrakennuksen päästöistä, ja toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutos vain 25 %.

Viime vuosikymmenen aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 %. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 % ja päästöt 30 % uudisrakentamiseen verrattuna. Jos korjaus- ja uudisrakentamisen suhde kääntyisi päinvastaiseksi, materiaalimenekki vähenisi neljänneksellä ja päästöt viidenneksellä.

Selvityksen tilasi ympäristöministeriö, ja se rahoitettiin EU:n NextGenerationEU-varoin.

Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Kattoremontti vaivattomasti

Kokonaisvaltainen kattoremonttipalvelu sisältää kuntotarkastuksen, suunnittelun ja asennuksen Onnistunut kattoremontti alkaa kattoasiantuntijan tekemällä kartoituksella, jonka pohjalta suunnitellaan asiakkaan tarpeita vastaava kokonaisuus. Avaimet

Loppu läträämiselle!

Huoneistokohtaiset vesimittarit ja nykyaikaiset vesikalusteet hillitsevät vedenkulutusta Asunto-osakeyhtiöissä pohditaan keinoja vedenkulutuksen hillitsemiseksi. Kulutukseen perustuva laskutus herättelee asukkaat huomioimaan vedenkäyttöään. Vettä säästävät

Aurinkosähkön ja automaation mahdollisuudet

Rakennuksen sähkösaneeraus edessä taloyhtiössä? Kokonaisvaltainen taloyhtiön sähköremontti on ainoa tapa varmistaa kiinteistön turvallisuus, jos vanhojen sähköjen yleiskunto sitä vaatii. SÄHKÖSANEERAUS TEKEE

Lämmityskauden kynnyksellä kiinteistöt kuntoon

Sää viilenee vääjäämättä. Lämmityskauden alkaessa on aika tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta, mutta hyvä hetki miettiä myös energiankulutusasioita. Kiinteistön syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön

Paristovapaa vesimittari kestää käytössä

Edullinen hankintahinta yhdistettynä pitkään käyttöikään – paras investointi Etäluettavien vesimittareiden hankinta tulee vastaan jokaisessa taloyhtiössä viimeistään seuraavan putkiremontin myötä. Edullisen hankintahinnan

Helposti asennettava automatisoitu hana

Kosketusvapaa pesuallashana vähentää veden ja energian kulutusta Suomen ympäristövaatimukset täyttävä kosketusvapaa hana sopii julkisiin ja yksityisiin tiloihin. Infrapuna-sensoriin perustuva hana on