Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Modernin rakennuskannan käytössä pysyminen tukee kestävyyttä monipuolisesti

VTT:n tuore selvitys korostaa, että olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukee kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttaa saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Toiminnoille tulisi ensisijaisesti etsiä tiloja olemassa olevista rakennuksista purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan.

Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden osuus Suomen rakennuskannasta on lähes puolet. Aikakauden rakennuksista kysytään usein, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi. Selvityksen mukaan olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen.

Vaikka uusi rakennus olisi energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensointi voi kestää vuosikymmeniä. Erityisesti betonin kaltaisten raskaiden rakennusosien hyödyntäminen korjaushankkeissa pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Korjausrakentaminen ratkaisuna

Selvityksen esimerkit osoittavat, että 1970–1990-lukujen rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja sen palvelurakenteen muutoksista. Niitä ohjasivat tavoitteet, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen uudessa käytössä turvaa myös arkkitehtuurin ja kulttuurihistorialliset merkitykset.

Kasvukeskuksissa korjausrakentaminen tarjoaa vähähiilisemmän ratkaisun asunto- ja tilatarpeisiin. Esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen aiheuttaa vain 35 % uudisrakennuksen päästöistä, ja toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutos vain 25 %.

Viime vuosikymmenen aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 %. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 % ja päästöt 30 % uudisrakentamiseen verrattuna. Jos korjaus- ja uudisrakentamisen suhde kääntyisi päinvastaiseksi, materiaalimenekki vähenisi neljänneksellä ja päästöt viidenneksellä.

Selvityksen tilasi ympäristöministeriö, ja se rahoitettiin EU:n NextGenerationEU-varoin.

Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Rivitaloyhtiön mittava tiilikattoremontti

As Oy Vastatuulessa päätettiin tiilikattoremontista, kun katon ikääntymisen merkit alkoivat näkyä. Kattoremontin tekijäksi valikoitui Kattokeskus, joka oli aiemmin toteuttanut naapuritaloyhtiön kattoremontin.

Milloin on oikea hetki remontille?

Puolueettoman tahon toteuttama kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tuovat taloyhtiön päätöksentekoon kaivattua selkeyttä sekä auttavat säästämään kustannuksia pitkällä aikavälillä. Näin taloyhtiön arki

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.