Kolumni by Toni Pakkala, Julkisivuyhdistys ry
Julkisivuyhdistys ry:n vetämässä MuRaKu-projektissa on tuotettu uusi ohjeistus muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen toteuttamiseksi. Lisäksi loppuvuoden aikana on valmistumassa tilaajan ohje, jossa muuratun tai rapatun kiinteistön omistajia tai edustajia opastetaan, mitä kuntotutkimukselta tulee osata vaatia ja miten eri tarjouksia voi verrata.
Kovalle alustalle rapattujen julkisivujen kuntotutkimusta
käsittelevässä kansallisessa ohjeistuksessa on ollut tietojen päivitystarvetta
jo pitkään, minkä lisäksi merkittävänä puutteena
on ollut, ettei siinä käsitellä rappausalustan vaurioitumista tai
rappausalustasta aiheutunutta rappauksen vaurioitumista. Siitä
on myös puuttunut 2000-luvulla merkittävästi lisääntyneiden
eristerappausjärjestelmien käsittely. Kuten eristerappausjärjestelmiltä,
myös puhtaaksimuuratuilta julkisivuilta on puuttunut
kansallinen kuntotutkimusohje huolimatta niiden yleisyydestä
ja pitkästä historiasta suomalaisessa rakentamisessa. Kesällä
Betoniyhdistyksen kirjasarjassa julkaistu by 75 Muurattujen ja
rapattujen julkisivujen kuntotutkimus 2021 ottaa siten ensimmäistä
kertaa huomioon niin puhtaaksimuuratut julkisivut, niiden
käytön rappausalustana kuin eristerappausjärjestelmätkin.
Vaikka kaikki edellä mainitut julkisivurakenteet ja niiden
vauriomekanismit liittyvät osittain toisiinsa, jokaisella niistä
on myös omat ominaispiirteensä. Oman haasteensa tuo myös
erityisesti muurattujen rakenteiden sekä niiden päälle tehtyjen
rappausten hyvin pitkä historia erilaisine käytettyine materiaaleineen
sekä rakenneratkaisuineen. Uuteen julkaisuun on
pyritty kokoamaan kattavasti eri rakenteiden ominaispiirteitä
sekä niiden vauriomekanismeja, jotta kuntotutkijalla on riittävä
tietous oikeiden kuntotutkimusmenetelmien valintaan.
Muurattuja ja rapattuja julkisivuja on Suomessa runsaasti
niin pien- kuin kerrostalorakentamisessakin. Suomen julkisivukannasta
ne muodostavat noin kolmasosan. Kuten edellä on
mainittu, niiden pitkän historian vuoksi materiaaleissa, rakenteissa
ja työtavoissa on ehtinyt tapahtua melkoista muutosta.
1900-luvun alun rapattu tai puhtaaksimuurattu julkisivu poikkeaa
huomattavasti materiaalien ominaisuuksilta sekä rakenteen
rakennusfysikaaliselta toiminnalta nykyisistä kuorimuureista
tai varsinkin eristerapatuista rakenteista. Siten myös
vaatimukset kuntotutkimukselle riippuvat huomattavasti siitä,
minkä aikakauden rakenteita tarkastellaan. Kiinteistön omistajalta
tai hänen edustajaltaan ei voi vaatia laajaa ymmärrystä
kohteen rakenteista, vaan ne vaativat usein laajan kokemuksen
ja asiaan perehtyneet tekijät. Loppuvuoden aikana valmistuva
tilaajan ohje pyrkii ohjeistamaan rakennuksen omistajaa
tai omistajan edustajaa siten, että hän osaa kilpailuttaa ja
lopulta valita oikean tekijän, jotta hän saa kiinteistön kunnossapitostrategiaa
täydentävän tutkimuksen.
Sekä julkaisun että tilaajan ohjeen kirjoittajina ovat Tampereen
yliopiston tutkijat. Hanketta valvoneessa, Julkisivuyhdistyksen
vetämässä ohjausryhmässä oli edustajia 15 yrityksestä
/ järjestöstä, jotka myös rahoittivat ohjetta.
Kirjoittaja: Toni Pakkala
Hallituksen puheenjohtaja, Julkisivuyhdistys r.y.
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmä
Erikoisasiantuntija (korjausrakentaminen), Renovatek Oy
