Pandemia on pistänyt ihmisten asumistavat uusiksi. Yhä useampi on jättänyt tiiviit kaupunkikorttelit ja suunnannut lähiöön. Voisiko suositussa lähiöelämässä piillä mahdollisuus taloyhtiöille, jotka ovat pääsääntöisesti kärsineet tappiota liiketilojensa vuokrauksessa? Kysyimme Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherukselta taloyhtiöiden tuottavuusnäkymistä.
Brotherus jakaa taloyhtiöt kahteen luokkaan, kun puhutaan yhtiöiden liiketilojen tuottavuudesta.
”On kaupunkikeskustoissa sijaitsevia yhtiöitä, joissa on paljon esimerkiksi kivijalkamyymälöitä sekä liiketiloja”, hän sanoo.
Brotheruksen mukaan tällä hetkellä kaupunkikeskustassa sijaitsevat taloyhtiöt ovat erityisesti kärsineet koronapandemiasta.
”On toki poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti vuokratuotot keskustan taloyhtiöissä ovat supistuneet ja vuokralaistilanne vaikeutunut.”
Hän sanoo, että toisella puolella, lähiöissä näkyy ilmiö, joka on vahvistunut eritoten tänä vuonna.
”Taloyhtiöiden yhteisiin tiloihin panostetaan. Nyt kun korona-aikaisia yhtiökokouksia on järjestetty parikin kappaletta, on havaittu, että kasvanut kotona vietetty aika on lisännyt yhteisten tilojen kysyntää, jolloin niiden viihtyvyyteen on alettu kiinnittää uudella tavalla huomiota.
Koronaturvallisuutta haetaan taloyhtiön harrastetiloista
Taloyhtiön tiloja on korona-aikana käytetty ahkerasti esimerkiksi pienimuotoiseen harrastustoimintaan sekä etätyön tekoon.
Koronarajoitukset ovat saaneet myös taloyhtiöiden sauna- ja kuntoilutilat vilkkaaseen käyttöön.
Brotheruksen mukaan taloyhtiön yhteisten tilojen vuokratuotot jäävät kuitenkin pienimuotoisiksi.
”Perusperiaate on yhä, että yhteisten tilojen käyttö on asukkaille maksutonta. Ulkopuolisilta harrastusryhmiltä on voitu periä vuokraa”, hän tarkentaa.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus: ” Nyt kun korona-aikaisia yhtiökokouksia on järjestetty parikin kappaletta, on havaittu, että kasvanut kotona vietetty aika on lisännyt yhteisten tilojen kysyntää.”
KUVA: HYPOTEEKKIYHDISTYS
Vaikuttaako lähiökupla taloyhtiön vuokratilojen houkuttelevuuteen?
Pandemia on muuttanut ihmisten asumisratkaisuja. Nyt muutetaan lähiöihin ja tilavien pihojen ääreen. Saman aikaisesti etätyössä ollaan yhä (ja mahdollisesti myös lähivuosina) enemmän, jolloin esimerkiksi taloyhtiöiden vuokratilojenkin sijainti saattaa tulla houkuttelevammaksi, kotoilun ja etäilyn takia. Palveluja saatetaan haluta kuluttaa enemmän lähellä.
Voisiko lähipalvelujen kysyntä näin kasvaa ja vaikuttaisiko se taloyhtiöiden liiketilojen vuokraamisen kasvuun? Pääekonomisti Brotherus näkee lähiökuplan vaikutukset taloyhtiön vuokratilojen houkuttelevuuteen vähäisenä.
”Suurimmat vuokratuotot saadaan jatkossakin keskusta-alueen liiketiloista.”
Kimurantti maailmanlaajuinen markkinatilanne
Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Kanadassa puhutaan asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta. Suomessa tilanne ei ole samalla tasolla. Ilmiö, joka herättää kysymyksiä on se, että suurten kaupunkien keskusta-asuntojen hinnat jatkavat nousuaan ja samalla ihmiset haluavat muuttaa lähiöön, suuremmille tonteille.
Brotherus kiteyttää vaikeaselkoisen asuntomarkkinatilanteen oivallisesti.
”Hinnat ja muuttoliike kulkevat eri suuntiin. Väljistä keskusta-asunnoista nauttivat valkokaulustyöläiset ja keskiluokka joutuvat siirtymään kauemmas lähiöihin”, hän päättää.
Teksti: Heli-Maria Wiik
