Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Naapuri ei ole häiriötekijä – hän on ihminen

Kerrostaloasumisen taito on sietää elämää.

Joku harjoittelee yläkerrassa joogaa. Viereisestä asunnosta kuuluu lasten nauru – tai itku. Putket paukkuvat aamuyöllä, kun joku käy suihkussa. Kerrostaloasuminen on akustinen yhteiskokemus, halusimme sitä tai emme.

Silti yhä useampi taloyhtiö painii samojen kysymysten kanssa: missä menee normaalin elämän ja häiritsevän melun raja? Kuka saa tehdä mitä ja milloin?

Vastaus on harvoin yksinkertainen – mutta yksi asia on selvä: täydellistä hiljaisuutta ei kerrostaloelämään kuulu.

Elämä ei nuku kello 22

Useimmissa taloyhtiöissä yörauha alkaa kello 22 tai 23. Monelle se tarkoittaa: sen jälkeen pitää hiljentää. Mutta järjestyssääntö ei ole äänettömyysmääräys – se on kohtuullisuuden raja.

Pikkulapsiperhe ei voi estää vauvan itkua. Vuorotyöläinen ei voi siirtää suihkuaan aamukahdeksaan. Ikääntynyt, jolla on unihäiriöitä, liikkuu yöllä. Kaikki nämä ovat tavallista elämää – ja kerrostalorakentaminen on aina ollut kompromissi yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.

Äänten sietäminen ei tarkoita, että häiriöihin pitää alistua. Se tarkoittaa, että lähtökohtana on ymmärrys eikä epäluulo.

Satunnainen juhla vai toistuva riesa?

Olennainen kysymys ei ole se, onko naapuri äänekäs, vaan se, onko ääni jatkuvaa ja tarkoituksellista häirintää.

Yksittäinen syntymäpäiväjuhla, jonka musiikki kantaa seinien läpi, on eri asia kuin viikoittaiset iltabileet. Lapsen jalkojen tömistely on eri asia kuin se, että yläkerran asukas toistuvasti heittää tavaroita lattialle. Konteksti ratkaisee.

Taloyhtiöissä päästäisiin pidemmälle, jos ongelmatilanteissa ensimmäinen reaktio olisi yhteydenotto – ei välittömästi isännöitsijälle tai poliisille, vaan naapurille itselleen. Useimmat konfliktit ratkeavat suoralla, asiallisella keskustelulla. Se vaatii rohkeutta, mutta myös rohkeuden ottaa vastaan palaute.

Yhteiset pelisäännöt suojaavat kaikkia

Jos häiriö on todellinen ja toistuva, taloyhtiöllä on keinot puuttua – mutta prosessit ovat hitaita ja vaativat dokumentoitua näyttöä. Siksi ennaltaehkäisy on arvokkaampaa kuin jälkiselvittely.

Hyvä taloyhtiö ei ole paikka, jossa kaikki ovat hiljaa. Se on paikka, jossa jokainen tietää, mitä toiselta voi kohtuudella odottaa – ja missä asutaan yhdessä, vaikka asutaankin erikseen.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen

Kiikarissa energiaremppa?

Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista. Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa

Lammin Ikkuna Oy:n koronatiedote taloyhtiöille

Korona on haastanut rakennusalaa ja saneeraustoimintaa kovalla kädellä. Taloyhtiöiden kokouksia on siirretty tai järjestetty etäkokouksina. Päätökset ikkuna- ja oviremonteista ovat viivästyneet,

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa