Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Naapuri ei ole häiriötekijä – hän on ihminen

Kerrostaloasumisen taito on sietää elämää.

Joku harjoittelee yläkerrassa joogaa. Viereisestä asunnosta kuuluu lasten nauru – tai itku. Putket paukkuvat aamuyöllä, kun joku käy suihkussa. Kerrostaloasuminen on akustinen yhteiskokemus, halusimme sitä tai emme.

Silti yhä useampi taloyhtiö painii samojen kysymysten kanssa: missä menee normaalin elämän ja häiritsevän melun raja? Kuka saa tehdä mitä ja milloin?

Vastaus on harvoin yksinkertainen – mutta yksi asia on selvä: täydellistä hiljaisuutta ei kerrostaloelämään kuulu.

Elämä ei nuku kello 22

Useimmissa taloyhtiöissä yörauha alkaa kello 22 tai 23. Monelle se tarkoittaa: sen jälkeen pitää hiljentää. Mutta järjestyssääntö ei ole äänettömyysmääräys – se on kohtuullisuuden raja.

Pikkulapsiperhe ei voi estää vauvan itkua. Vuorotyöläinen ei voi siirtää suihkuaan aamukahdeksaan. Ikääntynyt, jolla on unihäiriöitä, liikkuu yöllä. Kaikki nämä ovat tavallista elämää – ja kerrostalorakentaminen on aina ollut kompromissi yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.

Äänten sietäminen ei tarkoita, että häiriöihin pitää alistua. Se tarkoittaa, että lähtökohtana on ymmärrys eikä epäluulo.

Satunnainen juhla vai toistuva riesa?

Olennainen kysymys ei ole se, onko naapuri äänekäs, vaan se, onko ääni jatkuvaa ja tarkoituksellista häirintää.

Yksittäinen syntymäpäiväjuhla, jonka musiikki kantaa seinien läpi, on eri asia kuin viikoittaiset iltabileet. Lapsen jalkojen tömistely on eri asia kuin se, että yläkerran asukas toistuvasti heittää tavaroita lattialle. Konteksti ratkaisee.

Taloyhtiöissä päästäisiin pidemmälle, jos ongelmatilanteissa ensimmäinen reaktio olisi yhteydenotto – ei välittömästi isännöitsijälle tai poliisille, vaan naapurille itselleen. Useimmat konfliktit ratkeavat suoralla, asiallisella keskustelulla. Se vaatii rohkeutta, mutta myös rohkeuden ottaa vastaan palaute.

Yhteiset pelisäännöt suojaavat kaikkia

Jos häiriö on todellinen ja toistuva, taloyhtiöllä on keinot puuttua – mutta prosessit ovat hitaita ja vaativat dokumentoitua näyttöä. Siksi ennaltaehkäisy on arvokkaampaa kuin jälkiselvittely.

Hyvä taloyhtiö ei ole paikka, jossa kaikki ovat hiljaa. Se on paikka, jossa jokainen tietää, mitä toiselta voi kohtuudella odottaa – ja missä asutaan yhdessä, vaikka asutaankin erikseen.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa