Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatiedote: Syksy ei tuo olennaista käännettä asuntokauppaan – epävarmuus jatkuu
Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ei ole loppuvuonna odotettavissa selkeää käännettä parempaan. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne ja epävarmuus korkokehityksestä pitävät kuluttajien luottamuksen matalana ja jarruttavat pitkään odotettua käännettä. Kauppamäärät kasvavat jonkin verran syksyn aikana, mutta hintojen nousua joudutaan vielä odottamaan.
Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ei ole loppuvuonna odotettavissa selkeää käännettä parempaan. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne ja epävarmuus korkokehityksestä pitävät kuluttajien luottamuksen matalana ja jarruttavat pitkään odotettua käännettä. Kauppamäärät kasvavat jonkin verran syksyn aikana, mutta hintojen nousua joudutaan vielä odottamaan.
”Asuntokauppa ei ole lähtenyt vielä tänäkään vuonna odotettuun nousuun, eikä selkeää muutosta ole näköpiirissä loppuvuodellekaan. Epävarmat korkonäkymät pitävät kuluttajan luottamuksen alhaalla ja jarruttavat asuntokaupan piristymistä”, sanovat Helmi Säästöpankin Vantaan konttorin myyntijohtaja Antti Seppinen ja Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen.
”Loppuvuosi tulee todennäköisesti olemaan kauppamäärissä viime vuotta parempi, mutta heikon alkuvuoden takia kirittävää on valitettavasti liikaa. Nollakasvuun pääseminen vaatisi selvästi voimakkaampaa kasvua kauppamäärissä. Tänä vuonna jäädään vielä kauppamäärissä ja hinnoissa miinukselle.”
”Korkonäkymät ja EKP:n korkopäätökset vaikuttavat loppuvuoden markkinakehitykseen. Kuluttajat eivät tiedä, mihin korot lopulta asettuvat, mikä saa monet vielä lykkäämään asunnonostopäätöksiä”, toteaa Seppinen.
”Markkinat odottavat EKP:ltä useita 0,25 prosentin koronnostoja tämän vuoden aikana. Jos kuitenkin koronnostot jäävät odotettua maltillisemmiksi, se voisi lisätä kuluttajien uskallusta nopeastikin. Uskon, että myös ratkaisun löytyminen Hormuzinsalmen tilanteeseen heijastuisi nopeasti kuluttajien luottamukseen – ja lompakkoonkin.”
”Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat mittaushistorian alimmalla tasolla. Vaikka arjen kuluttaminen on pankkien luottokorttidatan mukaan piristynyt, isoja ja kalliita hankintoja ei vielä uskalleta tehdä. Kuluttajat ovat hyvin herkillä. Uutiset suuntaan ja toiseen vaikuttavat markkinaan nopeasti, mikä on näkynyt tänä keväänä poikkeuksellisen suurina muutoksina kuukausitasolla”, Rantanen kertoo.
Hintojen lasku pysähtyy, mutta nousua ei vielä syksyllä nähdä
Jukka Rantasen ja Antti Seppisen mukaan asuntojen hintojen lasku on pääosin takana, mutta nousua hinnoissa ei tulla vielä syksyllä näkemään. Kysyntä ei ole vielä riittävän vahvaa kääntämään hintakehitystä. He eivät myöskään usko asuntojen reaalihintojen palaavan koronavuosien tasolle pitkiin aikoihin.
”Kahdeksan vuotta kestänyt nollakorkoaika oli täysin poikkeuksellinen. Sen paluuta ei kannata jäädä odottamaan”, sanoo Seppinen.
”Myöskään hintojen nousua ja parempia aikoja on turha jäädä odottamaan, jos asunnon ostamiselle tai vaihtamiselle on tarvetta. Nopeaa käännettä parempaan ei ole tulossa. Odottaminen ei tuo merkittävää etua kenellekään, sillä myös uuden asunnon saa nyt vähintään 25 prosenttia edullisemmin kuin vuonna 2021”, muistuttaa Rantanen.
Oman kodin myymiseen tappiolla ei olla Suomessa valmiita – sekin jarruttaa markkinaa
”Suomessa ei ole totuttu asunnon myymiseen tappiolla sitten 90-luvun lamavuosien. Väitänkin, että tämä on asunnonvaihtajalle vieläkin suurempi jarruttava tekijä kuin korko, työllisyystilanne tai luottamus”, sanoo Seppinen.
”Jos asunnosta on enemmän velkaa kuin mikä sen arvo on tällä hetkellä, voi myyminen olla mahdotonta, vaikka akuuttia tarvetta vaihtamiselle olisikin. Vantaalla asuntojen hinnat ovat laskeneet keskimäärin vähintään neljänneksellä, joissakin asuntotyypeissä ja asuinalueilla jopa yli 40 prosenttia. Jos olet ottanut viisi vuotta sitten asuntoon maksimimäärän lainaa, voit olla ikävässä pattitilanteessa. Hintojen laskun seurauksena iso laina estää asunnon vaihtamisen. Käytännössä ainoa vaihtoehto olisi downshiftata omaa asumista, muuttaa pienempään ja halvempaan, mutta monille se on mahdotonta esimerkiksi perhetilanteesta johtuen.”
Rakennus- ja korjaustöissä on tärkeää saada kiinteistö hyvään asumiskuntoon. Toisaalta on olennaista huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työnteon turvallisuudesta. JOS TYÖMAALLA tehdään
Kiinteistöissä voi olla monenlaisia paloturvallisuusriskejä. Tulipalo leviää rakennuksissa yllättävän nopeasti ja valloille päästyään aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa. Monesti palot voivat levitä myös
HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön
Kirjoittajat: Tytti Bruce-Hyrkäs, Victor Holmqvist ja Nani Pajunen Rakentamisella on suuri vaikutus ympäristöön. Tiedämme, että noin puolet maapallolla käytetyistä luonnonvaroista kulutetaan
Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian
Kirjoittaja: Nina Ingelius Vuoden 2019 hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Monet kaupungit ovat asettaneet lisäksi omia tavoitteitaan tällä
Kirjoittajat: Antti Ruuska ja Hanna-Maija Tikka Ilmastonmuutos on tosiasia ja kiinteistö- ja rakennussektorilla merkittävä rooli sen hillinnässä. Energiankulutuksen vähentäminen olemassa olevassa
RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen
Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista. Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa
Hiilipäästöjen vähentäminen alkaa hiipiä olennaiseksi osaksi rakennushankkeiden johtamista. Vasta valmistunut vähähiilisen rakennuttamisen klinikka osoitti, että työkaluja tarvitaan erityisesti rakennushankkeen hiilijalanjälkeen liittyvien
Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.
Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta
Jyväskylän Rakennusmessut kokosi yhteen rakentamisesta ja remontoinnista kiinnostuneet kävijät sekä alan toimijat 20.-22.3.2026 Paviljonkiin. Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi ajankohtaista tietoa, käytännön neuvoja
Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota
Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005
Raksa käynnisti rakentajien ja remontoijien kevätkauden Lahdessa viikonloppuna. Tapahtuma houkutteli Lahden Messukeskukseen kolmen päivän aikana noin 8000 kävijää. Näytteilleasettajien mukaan messuvierailla
KIRA-Kasvuohjelmassa on vuosien 2022–2025 aikana kehitetty kiinteistö- ja rakentamisalalle useita konkreettisia kasvua tukevia työkaluja ja toimintamalleja, jotka ovat jatkossa koko alan
Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset
Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen
