Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatiedote: Syksy ei tuo olennaista käännettä asuntokauppaan – epävarmuus jatkuu
Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ei ole loppuvuonna odotettavissa selkeää käännettä parempaan. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne ja epävarmuus korkokehityksestä pitävät kuluttajien luottamuksen matalana ja jarruttavat pitkään odotettua käännettä. Kauppamäärät kasvavat jonkin verran syksyn aikana, mutta hintojen nousua joudutaan vielä odottamaan.
Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ei ole loppuvuonna odotettavissa selkeää käännettä parempaan. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne ja epävarmuus korkokehityksestä pitävät kuluttajien luottamuksen matalana ja jarruttavat pitkään odotettua käännettä. Kauppamäärät kasvavat jonkin verran syksyn aikana, mutta hintojen nousua joudutaan vielä odottamaan.
”Asuntokauppa ei ole lähtenyt vielä tänäkään vuonna odotettuun nousuun, eikä selkeää muutosta ole näköpiirissä loppuvuodellekaan. Epävarmat korkonäkymät pitävät kuluttajan luottamuksen alhaalla ja jarruttavat asuntokaupan piristymistä”, sanovat Helmi Säästöpankin Vantaan konttorin myyntijohtaja Antti Seppinen ja Sp-Kodin toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Jukka Rantanen.
”Loppuvuosi tulee todennäköisesti olemaan kauppamäärissä viime vuotta parempi, mutta heikon alkuvuoden takia kirittävää on valitettavasti liikaa. Nollakasvuun pääseminen vaatisi selvästi voimakkaampaa kasvua kauppamäärissä. Tänä vuonna jäädään vielä kauppamäärissä ja hinnoissa miinukselle.”
”Korkonäkymät ja EKP:n korkopäätökset vaikuttavat loppuvuoden markkinakehitykseen. Kuluttajat eivät tiedä, mihin korot lopulta asettuvat, mikä saa monet vielä lykkäämään asunnonostopäätöksiä”, toteaa Seppinen.
”Markkinat odottavat EKP:ltä useita 0,25 prosentin koronnostoja tämän vuoden aikana. Jos kuitenkin koronnostot jäävät odotettua maltillisemmiksi, se voisi lisätä kuluttajien uskallusta nopeastikin. Uskon, että myös ratkaisun löytyminen Hormuzinsalmen tilanteeseen heijastuisi nopeasti kuluttajien luottamukseen – ja lompakkoonkin.”
”Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat mittaushistorian alimmalla tasolla. Vaikka arjen kuluttaminen on pankkien luottokorttidatan mukaan piristynyt, isoja ja kalliita hankintoja ei vielä uskalleta tehdä. Kuluttajat ovat hyvin herkillä. Uutiset suuntaan ja toiseen vaikuttavat markkinaan nopeasti, mikä on näkynyt tänä keväänä poikkeuksellisen suurina muutoksina kuukausitasolla”, Rantanen kertoo.
Hintojen lasku pysähtyy, mutta nousua ei vielä syksyllä nähdä
Jukka Rantasen ja Antti Seppisen mukaan asuntojen hintojen lasku on pääosin takana, mutta nousua hinnoissa ei tulla vielä syksyllä näkemään. Kysyntä ei ole vielä riittävän vahvaa kääntämään hintakehitystä. He eivät myöskään usko asuntojen reaalihintojen palaavan koronavuosien tasolle pitkiin aikoihin.
”Kahdeksan vuotta kestänyt nollakorkoaika oli täysin poikkeuksellinen. Sen paluuta ei kannata jäädä odottamaan”, sanoo Seppinen.
”Myöskään hintojen nousua ja parempia aikoja on turha jäädä odottamaan, jos asunnon ostamiselle tai vaihtamiselle on tarvetta. Nopeaa käännettä parempaan ei ole tulossa. Odottaminen ei tuo merkittävää etua kenellekään, sillä myös uuden asunnon saa nyt vähintään 25 prosenttia edullisemmin kuin vuonna 2021”, muistuttaa Rantanen.
Oman kodin myymiseen tappiolla ei olla Suomessa valmiita – sekin jarruttaa markkinaa
”Suomessa ei ole totuttu asunnon myymiseen tappiolla sitten 90-luvun lamavuosien. Väitänkin, että tämä on asunnonvaihtajalle vieläkin suurempi jarruttava tekijä kuin korko, työllisyystilanne tai luottamus”, sanoo Seppinen.
”Jos asunnosta on enemmän velkaa kuin mikä sen arvo on tällä hetkellä, voi myyminen olla mahdotonta, vaikka akuuttia tarvetta vaihtamiselle olisikin. Vantaalla asuntojen hinnat ovat laskeneet keskimäärin vähintään neljänneksellä, joissakin asuntotyypeissä ja asuinalueilla jopa yli 40 prosenttia. Jos olet ottanut viisi vuotta sitten asuntoon maksimimäärän lainaa, voit olla ikävässä pattitilanteessa. Hintojen laskun seurauksena iso laina estää asunnon vaihtamisen. Käytännössä ainoa vaihtoehto olisi downshiftata omaa asumista, muuttaa pienempään ja halvempaan, mutta monille se on mahdotonta esimerkiksi perhetilanteesta johtuen.”
Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.
Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta
Jyväskylän Rakennusmessut kokosi yhteen rakentamisesta ja remontoinnista kiinnostuneet kävijät sekä alan toimijat 20.-22.3.2026 Paviljonkiin. Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi ajankohtaista tietoa, käytännön neuvoja
Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota
Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005
Raksa käynnisti rakentajien ja remontoijien kevätkauden Lahdessa viikonloppuna. Tapahtuma houkutteli Lahden Messukeskukseen kolmen päivän aikana noin 8000 kävijää. Näytteilleasettajien mukaan messuvierailla
KIRA-Kasvuohjelmassa on vuosien 2022–2025 aikana kehitetty kiinteistö- ja rakentamisalalle useita konkreettisia kasvua tukevia työkaluja ja toimintamalleja, jotka ovat jatkossa koko alan
Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset
Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen
Taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana, mikä näkyi monessa taloyhtiössä vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä. Vuosi 2024 kuuluu hyvin
Monessa taloyhtiössä ollaan huolissaan: kun talousnäkymät koko ajan synkkenevät, miten meidän käy? Kiinteistöliiton taloyhtiöiden tuoreen talous- ja rahoituskyselyn mukaan toistaiseksi valtaosa
Kirjoittajat: Elina Samila, Mikko Paananen, Markus Mikkola ja Susanna Kallio Rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuu päästöjä energiankäytöstä ja rakennuksen rakentamisesta. Energiatehokkuutta ja
Miten jakamistalous voisi parhaimmillaan toimia taloyhtiössä? – Taloyhtiöiden talkoot ovat syvällä suomalaisuuden DNA:ssa, mutta tavaroiden jakaminen voi joskus olla hankalaa. Mutta
Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja
Kirjoittajat: Niina Nurminen & Miisa Tähkänen Rakennetulla ympäristöllä on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on suurimmista kiinteistöomistajista ja rakennuttajista
Uudistetut isännöinnin eettiset ohjeet astuivat voimaan 1.2.2023. Uudistuksen tavoitteena on parantaa isännöinnin laatua ja lisätä luottamusta isännöintiin. Ohjeet päivitettiin Isännöintiliiton, Isännöinnin
Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi
Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme
Kirjoittajat: Liisa Jäätvuori ja Inari Virkkala Rakennusalan synnyttämä ympäristöjalanjälki on huomattava: rakennetun ympäristön osuus on n. 30 % ilmastopäästöistä, 40 %
