Taloyhtiöt ja isännöitsijät priorisoivat paloturvallisuuden korkealle Suomessa. Saint-Gobain Finlandin teknisten eristeiden asiakkuuspäällikkö Joni Kovanen toteaa, että kiinteistönomistajien kiinnostus teknisten eristeiden omaisuuksien ja palokatkojen suhteen on selvästi kasvanut.
”Luotettavuus, turvallisuus ja tasalaatuisuus ovat niitä asioita, joita haetaan eristeissä”, summaa Kovanen.
Tulipaloja esiintyy maassamme edelleen turhan tiuhaan. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn mukaan viime vuonna Suomessa oli 11 841 tulipaloa, mikä tarkoittaa noin tuhatta tulipaloa joka kuussa. Tilasto sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastustoimi on osallistunut (rakennuspalot, rakennuspalovaarat, maastopalot, liikennevälinepalot ja muut tulipalot).
Kovasen mukaan yksi tuote ylitse muiden paloeristämisessä on ISOVER ULTIMATE™, uraauurtava mineraalivilla, joka on ihanteellinen palontorjuntasovelluksiin. Tuote yhdistää lasi- ja kivivillan parhaat puolet: keveyden ja kyvyn eristää tehokkaasti lämpöä ja ääntä, samalla kun se tarjoaa erinomaisen lämmönkeston. ULTIMATEN ainutlaatuinen valmistusprosessi ja koostumus ovat patentoituja.
Kestävä & kevyt
”Valmistusprosessinsa ansiosta ULTIMATE eristää lämpöä tehokkaammin ja ohuemmalla eristepaksuudella kuin perinteiset mineraalivillat”, kertoo Kovanen.
”Tuote soveltuu korkeisiin jopa 700 °C käyttölämpötiloihin ja takaa myös erinomaisen äänieristävyyden.”
ULTIMATE on myös jopa 25% perinteisiä mineraalivilloja kevyempi. Tämän ansiosta tuote on nopea ja helppo asentaa – mikä taas säästää työaikaa ja kustannuksia.
Kovanen huomauttaa, että tuotteen korkea puristusaste ja keveys tekevät siitä kustannustehokkaan eristeen monenlaisiin projekteihin. ”Työmaalle tai kaupan varastoon voidaan toimittaa yhdellä kuljetuksella ULTIMATEA jopa 75% enemmän kuin perinteistä mineraalivillaa”, hän toteaa ja lisää, että rakentamisen hiilijalanjälkeen logistiikalla on suuri vaikutus.
Vastuullisuuskärjellä eteenpäin
Kovanen hyödyntää aikaisempaa taustaansa LVI-suunnittelijana ja tuotepäällikkönä nykyisessä työtehtävässä, jonka tarkoituksena on tehdä talotekniikan eristämisestä aikaisempaa huomattavasti energiatehokkaampaa ja vastuullisempaa.
”Eristepuolella tunnistetaan jo monia kestävyyteen liittyviä asioita ja niiden vaikutuksia, mutta potentiaalia on vielä rutkasti”, hän toteaa ja lisää, että erityisen suuri kysymysmerkki on energiatehokkuuden ja vastuullisen rakentamisen viisas yhdistäminen.
”Meillä jo on ne tuotteet, joilla tämä toteutetaan kustannustehokkaasti.”
Kestävämpi rakentaminen ja saneeraaminen on päivän trendi. Saint-Gobainin teettämän kansainvälisen Kestävän rakentamisen barometri 2025 -tutkimuksen mukaan Suomessa painotetaan selvästi muita maita enemmän rakennusten elinkaarta ja korjausrakentamisen merkitystä. Suomi oli 27 tutkimusmaan joukossa ainoa, jossa nämä teemat nousivat näin vahvasti esiin.
Tutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista rakennusalan ammattilaisista liittää kestävään rakentamiseen olemassa olevien rakennusten korjaamisen uusien rakentamisen sijaan. Tämä on selkeästi korkeampi luku kuin kansainvälinen keskiarvo (51 %).
Putkien ja kanavien eristäminen minimoi palon leviämisriskin ja auttaa säilyttämään seinien ja välipohjien rakenteellisen eheyden kohdissa, joissa on LVI-putkien ja -kanavien läpivientejä.
Forssa näyttää mallia koko konsernille
Myös Saint-Gobain Finlandin Isover-tehdas Forssassa on siirtynyt entistäkin vastuullisemmalle aikakaudelle. Tehtaan siirryttyä täysin uusiutuvan energian käyttöön, sen tuotanto on hiilijalanjäljeltään maailmanlaajuisesti matalin koko Saint-Gobain-konsernissa. Uudistukset tukevat konsernin tavoitetta saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.
Investoinnin myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt pienenevät jopa 1 500 tonnilla vuodessa; tämän ansiosta lasivillatuotteiden elinkaarenaikainen hiilijalanjälki pienenee 30–40 prosenttia. Forssassa valmistettavan lasivillan raaka-aineesta jopa 85 % on kierrätyslasia ja Saint-Gobain onkin Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä.
Lisätietoja: tekniset.isover.fi
Teksti: Sami J. Anteroinen
