Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Palvelulla vai ilman?

LVI-asennusala on siirtymässä suorituskeskeisyydestä asiakaslähtöisempään toimintaan. Tilaajat ja loppukäyttäjät vertailevat vaihtoehtoja entistä enemmän. Mutta vieläkin maksaja on se, joka tekee valinnan, ikävä kyllä usein pelkällä hintaperusteella. Minne unohtuivat palvelu ja muut valintakriteerit?

MITEN LVI-ASENNUKSEEN liittyvät toiminnot voi ostaa palveluna? Tilaajan ja asukkaita edustavien henkilöiden on ajateltava hankkeita uudella tavalla. Isännöitsijän tai kiinteistöpäällikön pitäisikin jo alkuvaiheessa ottaa keskusteluun mukaan asukkaita tai tilojen käyttäjiä ja määritellä yhdessä ne seikat, joiden on hoiduttava tietyllä tavalla LVI-asennusten aikana. Asukkailta ja tilojen käyttäjiltä kannattaa kysyä, miten he haluavat oman elämänsä järjestettävän hankkeiden aikana. Asukkaat saattavat olla hyvinkin valmiita jopa maksamaan mukavuuksista hieman lisää. Ja jos päättävät tyytyä halvempaan, mutta samalla matalampaan palvelutasoon, niin epämukavien asioiden ei pitäisi tulla yllätyksenä.

Haluttu palvelutaso, ne muut toiminnot kuin putkien toisiinsa liittäminen, kannattaa pyytää ja kuvata jo tarjouspyynnön yhteydessä. Hyvällä palvelulla on hintansa, mutta vielä isompi hinta on epäselvien asioiden selvittämisessä ja hoitamisessa hankkeen aikana. Puhumattakaan asukkaiden lehmän hännän lailla laskevista mielialoista, jos remonttiaikatauluista ei kerrota riittävästi, urakoitsijaa ei saa kiinni tai tilapäistoiminnot eivät suju odotetusti.

LVI-asennusliikkeet kehittävät toimintojaan asiakaslähtöisimmiksi, ja esimerkiksi monen urakoitsijan repertuaarista löytyy erilaisia putkiremonttikonsepteja. Palveluksi muuttuessa myös LVI-asennus saa uusia ulottuvuuksia, ja lisää valintakriteerejä; remontin läpimenoaika, asukasviestintä, tilapäisjärjestelyt, työmaa- ja asukastoimintojen yhteensovittaminen jne. Tämä antaa tilaajalla ja asukkaalle mahdollisuuden valita omaan kiinteistöönsä tai taloyhtiöönsä sopiva hanke ja toimintatapa. Ja urakoitsijalle lisää tyytyväisiä asiakkaita.

LVI-asennusala on tienristeyksessä. Oikeaan lopputulokseen päästäkseen sitä kannattaa tuupata oikealle tielle. Asiakkailla on nyt loistava tilaisuus osallistua muutokseen ja tulevien palvelujen muotoiluun. Alan toimijat ovat avoimia uusille ideoille ja ymmärrys palvelutuotannosta kasvaa koko ajan. Keskusteluyhteys on auki, ja nyt haetaan niitä ratkaisuja, joilla voidaan tuottaa selvää ja mitattavaa lisäarvoa asiakkaalle.

Teksti: Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Keittiöt nykypäivään

Taloyhtiön yhteishankintana tehtävä keittiöremontti säästää kustannuksia. Ilmanvaihdon automatisointi ehkäisee kosteusvaurioiden riskiä ja parantaa asumismukavuutta, joten nykyaikaiseen huippuimuriin ja liesikupuun tai -tuulettimeen

”Yhteydenottojen määrä on kasvanut”

Torjunta-alan asiantuntija tuntee tuholaisten tavat ja tietää kuinka niistä pääsee eroon Tuholaistorjunta on kasvava ala. Ilmastonmuutos ja ihmisten liikkuminen ovat laajentaneet

Miten edetä vahingon sattuessa?

Vahinkoalan Auktorisointiryhmän julkaisemassa ohjeessa opastetaan, kuinka vahinkoprosessissa edetään. Ensimmäisenä tehdään vahinkokartoitus, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista tulee

Vastuullista vahinkosaneerausta

YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot. ”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat kohteeseen vesivahingon,