Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Parvekkeita laajennetaan kerrostaloremontissa Lohjalla

Kahden asuinkerrostalon laaja ulkovaipparemontti on käynnissä Nummentie 75:ssä Lohjalla. Korjaustöiden yhteydessä saneerataan muun muassa talojen julkisivut ja vesikatot sekä parvekkeet ovineen ja ikkunoineen. Samalla parvekkeita suurennetaan syvyyssuunnassa. Työt alkoivat syyskuussa 2018, ja ne valmistuvat aikataulun mukaan keväällä 2019.

ASUNTO OY MOISIONMETSÄN betonielementtitalot valmistuivat Lohjan Nummentielle vuonna 1978. Toisessa niistä on kolme ja toisessa neljä asuinkerrosta. Taloissa on yhteensä 34 huoneistoa ja noin 60 asukasta.

Hankkeen alkuvaiheissa taloyhtiön hallitus valitsi korjaussuunnitteluun Frontago Oy:n. Yhtiöllä oli jo aiempaa kokemusta sekä lähiökiinteistöjen että pääkaupunkiseudun arvokohteiden kokonaisvaltaisista ulkovaipparemonteista.

Korjaushankkeessa Frontago Oy vastaa kiinteistön ulkovaippakorjausten pää- ja arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös projektinjohdosta ja valvonnasta. Korjausurakoitsijana on Consti Julkisivut Oy.

Lämmöneristystä julkisivuihin
Taloissa päädyttiin ulkovaipparemonttiin, koska kuntotutkimuksessa oli havaittu alkavia vaurioita talojen julkisivupinnoissa.

”Tarvittavia korjaustöitä ryhdyttiin suunnittelemaan yhteistyössä tilaajan kanssa. Myös parvekkeet oli syytä uusia”, kertoo Frontago Oy:n projektijohtaja Tuomo Karjalainen.

”Julkisivuihin päätettiin asentaa uusi verhoilu sekä lisälämmöneristys, jotta julkisivuvaurioiden eteneminen saadaan pysäytettyä.”

Molempien talojen pesubetonipintaiset ulkoseinät korjataan tuulettuvalla levyrappauksella.

”Muutokset parantavat myös seinärakenteen äänieristystä sekä u-arvoa eli lämmönpitävyyttä. Ellei julkisivuille olisi nyt tehty mitään, ne olisivat vaatineet laajempia korjauksia viimeistään 10-15 vuoden kuluttua”, toteaa Karjalainen.

Lisätilaa parvekkeille Samassa yhteydessä talojen parvekkeita laajennetaan syvyyssuunnassa noin puoli metriä.

”Lisäksi kaikki parvekkeet lasitetaan ja niiden ikkunat sekä parvekeovet uusitaan. Myös ensimmäisen kerroksen huoneistoihin tulee lasitetut terassit, jotka aidataan ja varustetaan betonilaattalattioilla”, Karjalainen selvittää.

Uudet parvekkeet mallinnettiin korjaussuunnittelun yhteydessä CAD-ohjelmistolla.

”Kun käytetään 3D-mallinnusta, rakennemuutokset voidaan nähdä helposti ja havainnollisesti. Mallinnus on jo tätä päivää korjaussuunnittelussa, ja tilaajien tulisi enemmänkin vaatia mallinnusta. Mallien katsominen helpottaa sekä päätöksentekoa että varsinaista suunnittelua”, Karjalainen perustelee.

”Myös vesikatot alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Talojen vesikatoilta puretaan vanhat kermieristeet, jotka korvataan uusilla. Katoille rakennetaan uudet räystäät, jotka osaltaan suojaavat uutta julkisivurakennetta. Myös uusia kattoturvatuotteita asennetaan.”

Hankkeen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomaiset vaativat porrashuoneisiin savunpoistojärjestelmiä, joten remontin aikana niihin asennetaan savunpoistoluukkujen avauspainikkeet. Portaikkojen seinille maalataan valoa heijastava kerrosnumerointi helpottamaan savusukellusta.

Ulkona porraskäytävien sisäänkäyntien kohdalle rakennetaan uudet katokset sekä asennetaan lisävalaisimia.

Nykyajan tekniikkaa
Korjaussuunnittelua helpotti talojen ilmakuvaus etukäteen drone-pienoiskopterilla.

”Frontago ottaa lähiaikoina käyttöön myös älypuhelinsovelluksen, joka helpottaa työmaan tiedonhallintaa ja valvontaa. Siitä tulee uusi työkalu taloyhtiöille, työmaavalvojille ja urakoitsijoille”, sanoo Karjalainen.

Vastaava työnjohtaja Mikko-Ville Heikkilä Consti Julkisivut Oy:stä kertoo, että Asunto Oy Moisionmetsän työmaalla on töissä keskimäärin 10-15 asentajaa.

”Varsinaiset korjaustyöt alkoivat rakennustelineiden pystytyksellä ja vanhojen parvekkeiden purkamisella syyskuun alussa. Korjaussuunnitelmat oli laadittu hyvin, joten niiden pohjalta on ollut helppo tehdä remonttia”, Heikkilä kehuu.

”Vesikattotyöt alkoivat loka-marraskuun vaihteessa, kun sääsuoja oli saatu valmiiksi. Sääsuoja tarvitaan, koska se ehkäisee työmaan aikaisia kosteusvaurioita ja mahdollistaa korjaustyöt eri vuodenaikoina ja keleistä riippumatta.”

Parvekkeet käyttöön kesäksi
Frontago Oy:n näkökulmasta Asunto Oy Moisionmetsän talot ovat keskikokoinen työkohde.

”Teemme vuosittain korjaussuunnittelua useisiin tämäntyyppisiin taloihin. Lähiaikoina Lohjalla on tulossa työn alle toinenkin tätä vastaava Frontagon kohde”, sanoo Karjalainen.

Hänen mukaansa työt ovat sujuneet Nummentiellä aikataulun mukaan. ”Mitään suuria yllätyksiä ei ole ainakaan toistaiseksi tullut vastaan. Haitta-ainekartoituskin teetettiin ennen töiden alkua, mutta haitta-aineita löytyi vain ulkoseinäelementtien saumausmassoista. Työmaakokouksia pidetään keskimäärin kolmen viikon väliajoin.

”Asukkaiden ei ole tarvinnut muuttaa evakkoon ulkovaipparemontin ajaksi. Parvekkeetkin ovat poissa käytöstä vain melko lyhyen ajan. Kun korjaustyöt tehdään syksyn ja talven aikana, asukkaat saavat parvekkeet taas kesäksi käyttökuntoon”, Karjalainen muistuttaa.

Remontin laajuutta harkittiin huolellisesti
Kiinteistön isännöitsijä Tapio Sovijärvi Länsi-Uudenmaan Isännöintipalvelu Oy:stä toteaa, että Asunto Oy Moisionmetsän julkisivujen kuntoon kiinnitettiin alun perin huomiota kevään 2016 yhtiökokouksessa, tulevan viisivuotiskauden korjaustarpeita pohdittaessa.

”Hallitus päätti tuolloin tilata julkisivujen kuntotutkimuksen. Se valmistui helmikuussa 2017. Saman vuoden yhtiökokous päätti tilata korjaussuunnitelmat julkisivujen saneeraamiseksi.”

”Viime keväänä Frontago Oy, joka oli laatinut suunnitelmat, esitteli kaksi vaihtoehtoista mallia remontin toteuttamiseksi. Yhtiökokouksessa päädyttiin laajempaan vaihtoehtoon, jonka mukaan talojen ulkovaippa uusitaan kokonaan vesikattoa ja parvekkeita myöten”, Sovijärvi kertoo.

Kilpailutuksen jälkeen korjausurakoitsijaksi valikoitui Consti Julkisivut Oy, joka aloitti työt alkusyksyllä.

”Tällaisissa isoissa korjaushankkeissa onkin tyypillistä, että asiat etenevät osa kerrallaan, kuntotutkimuksesta suunnitteluvaiheeseen ja lopulta saneeraustöiden aloittamiseen. Remontti ei tule taloyhtiön eteen yllättäen, vaan eri vaihtoehtoja ehditään harkita huolellisesti.”

Isännöitsijä Sovijärven mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä on toiminut saumattomasti.

”Asiat ovat menneet vallan hyvin. Kun tilaajalla, valvojalla ja urakoitsijalla on sama tavoite, yhteistyö etenee mallikkaasti”, Sovijärvi arvioi.

Uusia konsepteja ja näköaloja
Myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Henri Jokelan mukaan työt ovat sujuneet niin kuin pitikin.

”Remontissa kaikki asiat ovat toistaiseksi menneet aivan suunnitelmien mukaan. Urakoitsijana Consti on hoitanut hommat tosi hyvin, kuten myös Frontago töiden suunnittelijana ja valvojana. Mitään vastoinkäymisiä tai yllätyksiä ei ole ollut”, Jokela kehuu.

Asunto Oy Moisionmetsässä julkisivujen kuntotutkimukseen päädyttiin, koska talot alkoivat kohta olla peruskorjausiässä.

”Sittemmin havaittiin, että varsinkin parvekkeet olivat remontin tarpeessa. Selvitysten jälkeen parvekkeita päätettiin myös laajentaa, ja tähän löydettiin hyvä konsepti. Talojen parvekkeisiin tulee avoin lasikulma, joka parantaa näkyvyyttä monista asunnoista Lohjanjärven suuntaan.”

”Samassa yhteydessä oli järkevää uusia myös julkisivut, vesikatto ja ikkunat. Ainakaan tähän mennessä en ole kuullut asukkailta mitään kielteistä palautetta remontista”, Jokela toteaa.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Frontago Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Pätevyyksien tulkintaohje ilmestynyt

RIL 278-2026 Lakisääteisten suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien tulkintaohje on laadittu tukemaan rakentamisluvanvaraiseen rakentamiseen liittyvien suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien yhtenäistä soveltamista. Ohje tukee pätevyyksiä myöntäviä toimielimiä sekä suunnittelijoita ja työnjohtajia pätevyyksien hakemisessa ja arvioinnissa.

Turvallisuus alkaa ennen kuin ensimmäinenkään työkalu käynnistyy

Kiinteistön huolto, korjaaminen ja talotekniset saneeraukset tuovat työpaikoille jatkuvasti erilaisia riskejä. Kun samassa kohteessa työskentelee useita urakoitsijoita ja rakennuksessa liikkuu samalla asukkaita, turvallisuus ei ole vain työntekijän asia. Se rakentuu ennakoinnista, selkeästä vastuunjaosta ja toimivasta tiedonkulusta.

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Peruskorjatako vai uusia koko hissi?

Hissiremontit ovat merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat niin taloyhtiöiden asukkaiden arkeen kuin kiinteistön arvoon. Olipa kyse hissin peruskorjauksesta tai kokonaan uuden laitteen

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden