RALA rakentaa mullistavaa tietokantaa

RALA huolehtii, että suomalaisen rakentamisen laatu pysyy jatkossakin hyvänä.

Rakentamisen Laatu RALA ry, joka on suomalaisen rakentamisen laatua vaaliva järjestö, ylläpitää tietokannassaan tietoja suomalaisista RALA-pätevyyden omaavista rakennusalan yrityksistä ja niiden referensseistä.

”Jo vuodesta 1997 on voinut tutkia yrityksen referenssejä. Referenssejä löytyy yhteensä 25 000 ja 5 000 niistä uusiutuu joka vuosi. Yrityksiä tietokannasta löytyy noin 1 500, joista 168 on talotekniikka-alan yrityksiä”, kertoo talotekniikkapätevyyksien vastaava Rune Paananen RALAsta.

RALAn nettisivuilta löytyvästä tietokannasta voi hakea jo nyt yrityksiä ja heidän referenssejään. Tarkemmat tiedot yksittäisestä kohteesta on sieltä löydettävissä.

RALAlla on myös käynnissä aivan uusi kiinteistö- ja rakennusalan digitalisointihanke, joka alkoi valtion tukemana Kiradigi-hankkeena. Se kattaisi myös ne yritykset, joilla ei ole RALA-pätevyyttä. Tarkoitus on rakentaa vakiomuotoinen ja vertailukelpoinen alusta varmennettuine referensseineen.

”Hankkeessa on ollut mukana tilaajia ja toteuttajia sekä rakennusalan järjestöjä. Tähän hankkeeseen on halunnut mukaan todella moni taho. Tällaiselle yhteiselle näkemykselle referensseistä on nähty laaja tarve. Yritysten osaaminen ja kokemus on aiempaa helpommin löydettävissä”, Paananen kertoo.

Alustan työkalut tehdään helppokäyttöisiksi samoin kuin tarjouspyynnön tekeminen. Hanke on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa ja halukkaat pääsevät tutustumaan siihen viimeistään loppuvuodesta.

”Olemme tehneet laskelmia, että tässä voittaa aikaa ja rahaa sekä tilaaja että toteuttaja”, Paananen lupaa.

Lisätietoja: www.rala.fi

Teksti: Esa Pesonen

Jaa tämä artikkeli:

Saneeraus

Yläpohja- ja räystäsrakenteet – paloturvallisuuden heikko lenkki?

Räystäiden tuuletusraot, tuulettuvat julkisivut sekä ullakon palo-osastojen liittymät ovat pieniä rakenneyksityiskohtia, joiden merkitys paloturvallisuudelle voi olla erittäin suuri.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Yhteisten tilojen turvallisuus vaatii selkeät vastuut ja säännöllistä valvontaa

Taloyhtiön porrashuoneet, kellarit ja varastot ovat osa kiinteistön turvallisuutta. Kulkuväylille jätetyt tavarat, epäselvät säilytyskäytännöt ja puutteellinen valvonta voivat lisätä riskejä ja vaikeuttaa kiinteistön ylläpitoa. Vastuu turvallisuudesta jakautuu usealle taholle, mutta käytännön toimintamallien on oltava selvät.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus tarjoaa kiinteistöalalle ainutlaatuisen tilaisuuden nostaa rakennuskannan arvoa.

Kiinteistöalan suuri mahdollisuus – Miten EU-direktiivi kääntyy taloyhtiön voitoksi?

JSY selkeyttää kuntotutkimuksia tarkastusohjeilla

Julkisivuyhdistys jatkaa parveketurvallisuuden kehittämistä, ja levy- ja lasikaiteiden tarkastusohjeita seuraa levy- ja lasijulkisivujen kuntotutkimusohjeisto.

Kerrostalojen lämpötilaa pitäisi mitata – miksi emme säästä selvää rahaa?

Kerrostalon lämmitystä saatetaan nostaa yhden asukkaan kylmyysilmoituksen perusteella, vaikka muissa asunnoissa olisi jo riittävän lämmintä. Kun huoneistojen todellisia lämpötiloja ei tunneta, varmuuden vuoksi lämmittäminen voi tulla taloyhtiölle kalliiksi.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.