Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

RAUPIANO PLUS on standardien SFS EN 12056, SFS EN 752 ja DIN 1986-100 mukainen ääntä vaimentava, paineeton kiinteistöviemärijärjestelmä

RAUPIANO PLUS -järjestelmä on saatavana nimelliskokoluokissa DN40 – DN200. Laaja putkiyhde- ja kannakeohjelma täydentää järjestelmän.

– Erinomaiset äänenvaimennusominaisuudet
– Mineraalivahvistettu putki- ja putkiyhdemateriaali ilmaäänien vaimentamiseksi
– Vahvistetut seinämät kulmissa ilmaäänien vaimentamiseksi
– Runkoääniä vaimentavat erikoiskannakkeet.

– Nopea ja helppo asennus.
– Lämpölaajenemisen neutraloivat liitokset.
– Putkissa ja putkiyhteissä on valmiit muhvit, liittämiseen ei tarvita kaksoismuhveja.
– Korkea laatusuuri iskulujuus, vahvarakenteinen (helppo kuljettaa ja varastoida sekä säilyttää/käyttää työmaalla)
– Erinomainen UV-kestävyys, ulkovarastointi mahdollista jopa 2 vuoden ajan
– Kulutuksenkestävän sisäkerroksen optimaaliset liukuominaisuudet tukkeutumis- ja kalkkeutumisvaaran vähentämiseksi.
– Ekologinen: myrkytön ja halogeeniton materiaali.

kuva

RAUPIANO PLUS on standardin SFS-EN 12056 mukainen paineetto¬maan perusviemäröintiin tarkoitettu järjestelmä, jota voidaan käyttää sekä kohteissa, joissa viemärijärjestelmälle ei ole asetettu erityisiä äänenvaimennusvaatimuksia, että kohteissa, joissa on korkeat äänenvaimennusvaatimukset (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C1).

Voidaan asentaa esimerkiksi:
– Omakotitaloihin
– Kerrostaloihin
– Rivitaloihin
– Hotellikiinteistöihin
– Toimistorakennuksiin
– Sairaaloihin

RAUPIANO PLUS on ääntä vaimentava ja parantaa siten asumismukavuutta.
Standardin SFS-EN 1451 mukaiset putkimitat mahdollistavat ongelmattoman liittämisen nimellismitoiltaan samanlaisiin putkiin ja putkiyhteisiin: standardin SFS-EN 1451 mukaiseen tyyppiin HT tai standardin SFS-EN 1401 mukaiseen tyyppiin KG voidaan siirtyä ilman erityisiä sovituskappaleita.

Lisätietoja: www.rehau.com/fi-fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.