Rakennusteollisuus RT odottaa hallituksen pidättäytyvän syyskuun alun budjettiriihessään investointiympäristön kannalta kielteisistä ratkaisuista. Luvitus- ja kaavoitusuudistukset tulee viedä maaliin ja kohdentaa lisäresursseja sekä lupaviranomaisille että tuomioistuimille haitallisten pullonkaulojen ehkäisemiseksi. Lisäksi on saatettava loppuun jo luvatut hankkeet, kuten puhtaan siirtymän investointiverohyvitys, korkovähennysoikeuden palauttaminen suurille energiainvestoinneille sekä verotuki hukkalämpöä hyödyntäville datakeskuksille.
”Suomen energiakilpailukykyyn perustuvat datatalouden ja uudistuvan teollisuuden investoinnit voivat jatkua pitkälle ensi vuosikymmenelle, kunhan pidämme toimintaympäristön ennakoitavana ja houkuttelevana. Juuri näiden investointien varaan käsillä oleva suhdannekäänne nyt perustuu”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Tuetun asuntotuotannon määrä on turvattava
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei ole vieläkään lähtenyt liikkeelle, ja asuntokauppojen määrä ja vanhojen asuntojen hinnat laskevat edelleen. Vuoden 2022 jälkeen asuntoaloitukset ovat jääneet joka vuosi selvästi alle 20 000 asunnon. Suomi tarvitsee vuosittain noin 31 000–36 000 uutta asuntoa talouskasvun ja kaupungistumisen tueksi.
Hallituksen tulee jatkaa määrätietoisesti asumisen ja asuntorakentamisen rahoituksen sääntelyn keventämistä ja panna viipymättä toimeen jo tehdyt päätökset. Lisäksi reaalitalouden ja kasvurahoituksen näkökulman vahvistamiseksi on Finanssivalvonnan tehtäviin perusteltua lisätä kasvun ja kilpailukyvyn huomioiminen.
Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen myöntövaltuus on laskenut 1 750 miljoonasta eurosta (2025) 1 135 miljoonaan euroon (2026) ja edelleen 500 miljoonaan euroon ensi vuodelle. Korkotukilainojen myöntövaltuutta kohdistettiin suhdannetoimena hallituskauden alkuvuosiin, minkä vuoksi ensi vuodelle osoitettava valtuus laskee nyt jyrkästi. Rakennusteollisuus RT pitää tärkeänä, ettei ensi vuodelle ilmoitettua myöntövaltuuden laskua toteuteta sellaisenaan.
Erilaisia takauslainamalleja tulee puolestaan kehittää nykyistä toimivammiksi, jotta niiden ehdot ja käytettävyys vastaavat paremmin todellista tarvetta. Myös EU:n rahoitusmahdollisuudet asuntotuotannon tueksi tulee selvittää.
”Tunnistamme julkisen talouden poikkeuksellisen niukan liikkumatilan, jota kavensi entisestään se, että korkotukilainat muutettiin tilastoitavaksi osaksi julkisen talouden velkaa Suomessa. Tästä tulisi Suomen ja EU:n tilastointiviranomaisten neuvotella vielä viipymättä uudelleen”, Randell toteaa.
Korjausrakentamisen avustus käyttöön kokonaisuudessaan ja kotitalousvähennys palautettava aiemmalle tasolleen
Hallitus päätti kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustusta koskeva asetus ei ole vieläkään voimassa, minkä vuoksi tälle vuodelle varattu osuus uhkaa jäädä käyttämättä, kun taloyhtiöt eivät ehdi järjestää yhtiökokouksia ja hakea avustusta korjaushankkeisiinsa. Käyttämättä jäävä osuus on tämän vuoksi siirrettävä ensi vuodelle.
Rakennusteollisuus RT ehdottaa kotitalousvähennyksen palauttamista vähintään vuoden 2024 tasolle. Vähennys on tehokas keino pitää yllä kotitalouksien remontti- ja korjauskysyntää sekä työllisyyttä alalla.
Kuvat: Pexels
Lähde: Rakennusteollisuus RT ry
