Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Säästä taloyhtiön kattoremontissa!

Vesikaton uusiminen on taloyhtiön kalleimpia remontteja. Kokonaisuus saattaa hämärtyä halvimman tarjouksen perässä juostessa ja kilpailutuskarusellissa. Lopulta mahdolliset säästöt hävitäänkin laadussa tai venyvissä aikatauluissa.

RAKENTAMISESSA PUHUTAAN KVR-rakentamisesta, eli
kokonaisvastuu-urakasta, jossa urakoitsija hoitaa myös suunnittelun.
Kattosaneerauspuolella suunnittelun ja toteutuksen
yhdistämisellä voidaan yhtä lailla säästää taloyhtiön rahaa,
aikaa ja vaivaa. Ensinnäkin vältytään yhdeltä kilpailutuskierrokselta,
kun suunnittelijaa ei tarvitse etsiä erikseen. Toisekseen
taloyhtiön byrokratia vähenee myös mahdollisissa lupaasioissa,
koska urakoitsija hoitaa tarvittavan kommunikoinnin
rakennusvalvontaan.

Suurin etu saavutetaan kuitenkin suunnitelmien ja toteutuksen
synergiasta; kattorakenteiden asiantuntijana urakoitsijalla
on yleensä paras tietotaito, millaisilla teknisillä ratkaisuilla
päästään parhaimpaan lopputulokseen. Ja jos kattorakenteista
löytyykin matkan varrella piileviä ongelmia, onnistuu suunnitelmien
muuttaminen nopeasti ja joustavasti.

Toki tämä edellyttää urakoitsijalta ammattitaitoisia suunnitteluresursseja
sekä kokemusta vastaavista projekteista. Usein
taloyhtiön kattoremonteissa vaaditaan myös palokatkojen ja
mahdollisesti muiden teknisten rakenteiden hallintaa. Ideaali
tilanne on, että urakoitsijalla on resurssit suunnitella ja toteuttaa
myös nämä ratkaisut. Mitä useampi suunnittelija ja alihankkija
laittaa lusikkansa soppaan, sitä kankeammaksi ja
kalliimmaksi urakka yleensä venyy. Lisäksi vastuukysymykset
muuttuvat monimutkaisemmiksi.

Vesivekin tekninen johtaja Jari Pohja vahvistaa, että varsinkin
vaativimmissa kattoremonteissa ammattitaitoisen suunnittelun
merkitys korostuu.

”Kaiken suunnittelun tulisi kuitenkin lähteä perusteellisesta
kohteen kartoituksesta. Näin tarjous perustuu konkretiaan ja
lisätöiden ja -kustannusten riski pienenee.”

Vesivekillä on lähes 30 vuoden kokemus taloyhtiöiden kattosaneerauksista.
Jari kertoo taloyhtiöiden olevan entistä valveutuneempia
ja vaativan yhä enemmän Avaimet käteen -tyyppistä
kokonaispalvelua.

”Meillehän se sopii loistavasti, koska pystymme tarjoamaan
koko ketjun suunnittelusta tuotantoon, asennukseen sekä
tarvittaessa vielä pääsuunnittelijaan ja vastaavaan työnjohtajaan
asti. Kun saamme olla projektissa mukana alusta alkaen,
pystymme kartoittamaan kohteen oikein sekä tarjoamaan sen
pohjalta parhaat tekniset ratkaisut.”

Teksti: Jari Pohja
tekninen johtaja, DI
Vesivek Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.