Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmapaja15:

Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtin kans

Sisäilmapaja15 järjestettiin 20.–21.11.2024 Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin, että ”Jottan tarttis tehrä, ja nyt todettiin, että ”jottan tehtin kans”.

SISÄILMAPAJA ON sisäilmaväen jokasyksyinen kokoontumispaikka,
joka tarjoaa kaksipäiväisen seminaariohjelman
sekä sisäilmatuotteita ja -ratkaisuja esittelevän näyttelyn
– unohtamatta kohtaamisia kollegoiden ja alan ihmisten
kanssa. Sisäilmapaja15:n järjestelyistä vastasi Turun kaupunki
yhdessä Sisäilmayhdistyksen kanssa.

Moniammatillisuutta, viestintää ja yhteistyötä

Paikallinen pajatoimikunta oli koostanut tälle vuodelle varsin
monipuolisen ohjelman, jossa päästiin kuulemaan paljon
paikallisia esityksiä, kuten Sisäilmapajoissa on perinteisesti
tapana. Lisäksi ohjelmassa oli valtakunnallisesti kiinnostavia ja
ajankohtaisia aiheita.

”Nyt tuli hyvä sauma kertoa, millaisia hyviä käytänteitä
meillä on ja miten Turussa toimitaan terveellisemmän ja turvallisemman
sisäilman eteen moniammatillisesti yhteistyössä”,
sisäilmapäällikkö Kati Kuosmanen ja sisäilma-asiantuntija
Johanna Kaipia Turun kaupungilta sanovat.

”Ohjelma tarjosikin kattauksen erilaisista sisäilma-asioiden
hoitamiseen liittyvistä aihealueista, kuten moniammatillisuus,
viestintä ja yhteistyö, joiden eteen meillä Turussa on tehty paljon
työtä. Unohtamatta tulevaisuuden näkymiä, sillä asiat
kehittyvät koko ajan ja vastaan tulee jatkuvasti uusia haasteita.
Meillä sisäilma-asioita hoidetaan yhdessä tekemällä.”

Ensimmäisen pajapäivän aamuna järjestettiin edellisvuotiseen
tapaan ohjelmaa täydentäneet ja keskustelua virittäneet
aamupajat. Toisessa pohdittiin, miten sisäilma-asioiden
parissa työskentelevien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan,
toisessa keskusteltiin mikrobien aiheuttamista huolista.

Pajavierailla oli mahdollisuus osallistua myös tutustumiskäynnille
Turun yliopiston Aerobiologian laboratorioon tai
Turun ylioppilaskylän Aitiopaikkaan.


Turun kaupungin pajatoimikunta.

Avointa ja laaja-alaista kehitystyötä

Kymmenen vuotta sitten, kun Turussa pajailtiin edellisen kerran,
sisäilma-asiat velloivat mediassa ilman hallintaa, tiedottaminen
ja tiedon tarve eivät usein kohdanneet, ja kyselyjä, puheluja ja sähköposteja tuli runsaasti. Heräsi ajatus, että ”jottan
tarttis tehrä”.

”Miksi avoimuutta pelätään? Voisiko avoimuus lisätä luottamusta
toimintaan ja rauhoittaa keskustelua – ja helpottaa
myös meidän omaa työtämme? Päätimme lähteä pienin askelin
avoimuuden suuntaan”, Kuosmanen sanoo.

Ja jottan tehtin kans. Kuosmanen kertoo, että Turussa on
viimeisten vuosien aikana tehty paljon ja laaja-alaisesti kehitystyötä
sisäilma-asioiden selvittämiseksi.

”Haasteita piisaa edelleen, mutta vuosien aikana on saatu
luotua kaupungille mm. oma sisäilmaprosessi selkeyttämään
toimintaa ja antamaan sille suuntaviivat. Meillä on myös tiivis
ja moniammatillinen ryhmä, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä
ja ymmärtää oman ammatillisen osaamisensa merkityksen
osana kokonaisuutta”, Kuosmanen selventää.

Kuosmanen ja Kaipia lähettävät terveisensä
Sisäilmapaja15:een osallistuneille:

”Vieraat tekevät juhlan! Kiitos, että saimme jakaa onnistumisiamme
ja kehitysideoitamme kanssanne kahden pajapäivän
ajan. Laatukäsikirjastamme saamamme palaute suorastaan
ällistytti, mutta saimme siitä boostia viedä asiaa eteenpäin.
Ehkä se jonakin päivänä on valmis esiteltäväksi laajemmassa
mittakaavassa, kuten toivottiin. Pajapäivien sää oli perinteisesti
masentava, mutta toivomme, että Logomossa vallinnut lämminhenkinen
tunnelma toi myös teille valoa harmauteen.”

”Ja terveisinämme Sisäilmapaja16:n järjestäjille: nauttikaa
suunnittelusta ja tekemisestä! Luvassa on ikimuistoisia hetkiä,
jotka eivät ole pelkästään pajapäivät. Pitäkää fokus kokonaisuudessa
ja nauttikaa yhdessä tekemisen riemusta koko tulevan
vuoden ajan.”

Sisäilmapaja16 järjestetään Espoossa 19.–20.11.2025.

Teksti ja kuvat: Anna Merikari

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.