Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmastoseminaari karisti koronan ja keräsi klaanit yhteen

Perinteikäs Sisäilmastoseminaari järjestettiin nyt jo 37. kerran. Maaliskuun 15. päivänä pidetty seminaari kokosi yhteen lähes 1 100 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta Messukeskuksen kongressisiipeen ja virtuaaliselle tapahtuma-alustalle verkkoon.

”SEMINAARIVIERAITA PAIKAN päällä Messukeskuksessa
oli noin 550”, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja
Mervi Ahola. Hänen mukaansa oli suuri helpotus, kun kahden
vuoden odotuksen jälkeen ”sisäilmastoheimot” saivat jälleen
kokoontua ja kohdata ihan kasvotusten.

”Tänä etätyöaikana on selvinnyt, että asiantuntijoiden vuorovaikutus
on edelleen erittäin tärkeää myös sisäilmakentän
kehityksen kannalta”, hän toteaa.

Seminaarin ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen niistä
teemoista, jotka ovat pinnalla sisäilma-alalla tällä hetkellä.
Seminaariin oli kenen tahansa mahdollista jättää esitelmäehdotuksensa
viime syksynä ja hyväksytyistä ehdotuksista esittäjät
kirjoittivat artikkelin.

”Tältä pohjalta Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti
tämänvuotisen ohjelman”, Ahola kertoo.

Varsinaisten tieteellisten tutkimusten lisäksi seminaari tarjosi
useita käytännön sisäilmatyöhön liittyviä esityksiä. Esityksiä
oli kaiken kaikkiaan 60, joista 37 oli suullisia kolmessa
rinnakkaisessa sessiossa.

Tiukka paketti ajankohtaista tietoa

Ohjelmasessioissa oli esityksiä rakennusten tutkimisesta ja
korjaamisesta,
lämpöolosuhteista ja jäähdytyksestä, sisäilmaoireista
ja oireilevien tuesta, koetusta sisäympäristöstä ja
rakennuksen painesuhteista, kuitujen mittaamisesta ja sisäilman
laadusta, rakennusten mikrobeista, sisäilmatilanteiden
ennaltaehkäisemisestä ja selvittämisestä, kemiallisista yhdisteistä
sisäilmassa…

Aholan mukaan seminaarin anti oli melkoinen runsaudensarvi
infraäänitutkimuksesta tuoreeseen homekoira-oppaaseen.

”Yksi nouseva puheenaihe on liian kuumat asunnot, eikä
ainoastaan kesäkuukausina – eräässäkin kerrostaloasunnossa
aurinko lämmitti sisätilat +27 asteeseen jo maaliskuussa”,
Ahola toteaa ja lisää, että auringon lämpökuorma aiheuttaa
isoja haasteita nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä opimme koronasta?

Seminaarin avauspuheenvuorossa ylilääkäri, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen Infektiotautien torjunta ja rokotukset
-yksikön päällikkö Otto Helve niputti koronapandemiasta saatuja
oppeja. Helven mukaan koronaviruspandemiasta on
oleellista tarkastella sitä, mitä esimerkiksi viruksen aerosolivälitteisyydestä
tai ilmanvaihdon merkityksestä on opittu.
Oppeja tulisi kerätä, arvioida ja hyödyntää tulevaisuuden
rakennusten suunnittelussa.

Katri Leino Rakennustieto Oy:stä puhui rakennusmateriaalien
päästövaatimusten tiukentumisesta eri vapaaehtoisissa
ympäristöluokituksissa. Leino muistutti, että vaatimusten tulisi
olla tasolla, joka teollisuudessa on kohtuudella saavutettavissa
– nollapäästöihin pyrkiminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Katri Leino valotti myös EU:n taksonomiaa, johon on otettu
mukaan periaate ”Do no significant harm” eli ei saa tuottaa
haittaa ihmiselle. Taksonomiaan on toistaiseksi otettu mukaan
kriteerit mm. karsinogeenisille yhdisteille ja formaldehydille.

Leinon mukaan EU-tasolla on jo pitkään pyritty saamaan
CE-merkintään liitetty emissiotestaus, vaikka toistaiseksi tähän
ei ole löytynyt yhteisymmärrystä. Taksonomian kautta sisäilmaasiat
silti nousevat myös EU-tasolla.

Työkalupakki kuntoon!

Mervi Aholan mukaan päivän esityksissä heijastui tietty ratkaisukeskeisyys:
kun ennen puhuttiin ongelmista, nyt puhutaan
ennaltaehkäisystä ja konkreettisista ratkaisuista.

”Takana on vuosien kehitys, joka jatkuu edelleen. Lämmin
kiitos seminaarin pääsponsoreille AFRYlle ja Saint-Gobain
Finland
Oy WEBERille, kumppaneille, näytteilleasettajille sekä
sosiaali- ja terveysministeriölle – unohtamatta meidän hienoja
kannattajajäseniämme sekä yhteistyökumppaneitamme”, summaa
Ahola.

Tavataan ensi vuonna Sisäilmastoseminaari 38:ssa
14.3.2023!

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Isännöinti

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Toimivat palovaroittimet tuovat turvaa taloyhtiöihin

Palovaroittimien hankkiminen ja kunnossapito siirtyy taloyhtiöiden vastuulle kahden vuoden siirtymäajalla. Lain muutoksella parannetaan asuinkiinteistöjen paloturvallisuutta. Toteutukseen on erilaisiin tarpeisiin kehitettyjä vaihtoehtoja.

Linjasaneeraus on suunniteltava kunnolla

Taloyhtiöiden linjasaneeraukset eli putkiremontit ovat vaativia hankkeita, joiden hahmottelussa ja tositoimissa tarvitaan paljon osaamista sekä myös aiempaa kokemusta. Asioihin onkin perehdyttävä

Milloin hallitusammattilaista tarvitaan?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Mitkä ovat yleisimmät tilanteet, milloin hallitusammattilaista tarvitaan ja miten taloyhtiö voi hyötyä palkatessaan hallitusammattilaisen? Milloin hallitusammattilaista tarvitaan? Yleisimmät

Taloyhtiö, tee kotiläksyt energia-asioissa!

Taloudelliset syyt jarruttavat edelleen taloyhtiöiden energiatehokkuustoimenpiteitä, kertoo Isännöintiliiton tuore Energiabarometri. Monessa taloyhtiössä valtion avustusrahoilla on kriittinen rooli siinä, että hankkeet saadaan

Isännöitsijöillä avainrooli korjaushankkeissa

Kirjoittaja: Mika Hokkanen Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Rahoituslaitos Nordeasta puolestaan muistutetaan

Ehkäise tuholaiset ennalta

Täsmällinen havainnointi ja avoin keskustelukulttuuri tehostavat tuholaistorjuntaa Tuholaisten ennaltaehkäisy ja torjunta sujuu parhaiten isännöitsijän, asukkaiden, kiinteistöhuollon ja torjunta-alan ammattilaisten yhteistyönä. Isännöitsijän

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

Taloyhtiön talous testissä

Taloyhtiön osakkaan vastikemenot saattavat nousta jopa satoja euroja kerralla. Kovia aikoja eletään nyt etenkin yhtiöissä, joissa on suuria yhtiölainoja. Korkomenojen lisäksi