Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Kuva: Sanna Nuutinen / Foto Bakery

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen.

Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet. Ohjelma oli rakennettu viime syksynä ohjausryhmän arvioitaviksi jätetyistä, hyväksytyistä artikkeleista: seminaarissa oli esillä kaikkiaan 44 esitystä, joista suullisia 35 ja posterisesityksiä 9. Suulliset esitykset oli jaettu kolmeen rinnakkaissessioon, ja postereiden esittäjiä oli mahdollista tavata posterinäyttelyssä.

Ohjelmassa oli monipuolisesti sisäilma-aiheisia esityksiä rakennusmateriaalien mikrobeista, pienhiukkaista ja ilmanpuhdistamisesta, menettelytavoista ja ohjeistuksista, rakenteiden vaikutuksesta sisäilman laatuun, sisäympäristön laadusta, ilmanvaihdosta ja sisäilmasta, viruksista ja tartuntataudeista sisäilmassa sekä lämpöolosuhteista.

Sisäilmaratkaisuja ja -palveluita esittelevässä näyttelyssä oli reilu 40 näytteilleasettajaa.

Purkaa vai korjata?

Professori Arto Saari Tampereen yliopistosta avasi Sisäilmastoseminaarin pohtimalla korjaushankkeiden onnistumisen edellytyksiä ja sitä, milloin rakennuksen purkaminen on järkevää.

”Korjausrakentamisen osuus on jopa 60–70 prosenttia kaikesta rakentamisesta. Onnistuneen korjaushankkeen edellytyksiä ovat mm. riittävä, jo ennen hankkeen alkua tehty, kuntotutkimus, ajoissa laaditut suunnitelmat, aktiivinen projektinjohto ja säännöllinen viestintä.”

Pääsääntöisesti korjausrakentaminen on suositeltavaa ympäristön kannalta, mutta Saaren mukaan päätökset on tehtävä aina tapauskohtaisesti: hiilijalanjäljen, terveellisyyden ja käytettävyyden perusteella huomioiden myös kustannukset.

Kaikkia rakennuksia ei ole järkevää korjata.

”Joskus riskinä on, että vaikka korjattaisiin perusteellisesti, ongelmat jatkuvat. Tällöin on parempi purkaa rakennus ja korvata se uudella”, Saari totesi.

Tilapäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta kertoi kaupungin sisäilma- ja korjausrakentamisen käytäntöjen kehittyneen 30 vuodessa huomattavasti.

”Alkuvuosina korjaukset keskittyivät näkyviin vaurioihin ja osaaminen oli hajanaista. Ongelmat vain lisääntyivät. 2000-luvulla otettiin käyttöön laajempia tutkimuksia, perustettiin kaupungin sisäilmaryhmä ja osaaminen lisääntyi, jolloin myös prosessit paranivat.”

2010-luvulla poliittinen paine ja julkinen keskustelu lisäsivät avoimuutta ja rahoitusta, ja korjausrakentaminen ammattimaistui selvästi.

”Nykyään korjaukset perustuvat kattaviin kuntotutkimuksiin, työmaan kosteudenhallintaan ja tarkentaviin ratkaisuihin purkuvaiheessa. Huikea loikka on tapahtunut 30 vuodessa”, Hildén kuvasi kehitystä.

Keskustelutorilla kävi innostunut kuhina

Sisäilmastoseminaarin uusin kohtaamispaikka, Keskustelutori, keräsi yhdeksän ennakkoon valitun teeman ympärille seminaarivieraita keskustelemaan sisäilma-asioista. Keskustelut kävivät vilkkaina, ja ajatuksia vaihdettiin, ja keskustelutori sai osallistujilta kiittävää palautetta.

Pro Sisäilma -tunnustus Hannele Rämölle

Seminaarin Avaus-sessiossa jaettiin Sisäilmayhdistys ry:n myöntämä Pro Sisäilma -tunnustus Hannele Rämölle. Tunnustus jaettiin tänä vuonna 6. kerran. Pro Sisäilma -tunnustus myönnetään poikkeuksellisen omistautuneesta työstä paremman sisäilman puolesta.

Kiitos jälleen seminaarin sponsori Saint-Gobain Finland Oy Weberille, näytteilleasettajille ja – ja kaikille kannattajajäsenillemme Sisäilmastoseminaarin toteutumisesta. Kiitos myös sosiaali- ja terveysministeriölle sekä yhteistyökumppaneillemme.

Tavataan jälleen ensi vuonna: 17.3.2027!

Teksti: Anna Merikari

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Palokatkot piilevä riski

”Se mitä ei näy, ei ole olemassa” -sanonta elää edelleen vahvasti myös rakenteellisen paloturvallisuuden parissa ja erityisesti osastoivien rakenteiden tekniikkaläpivientien (palokatkojen)

Täsmäratkaisut turvalliseen kulunvalvontaan

dormakaba on tuttu yritys kulunvalvontaratkaisujen ja mobiilin kulunvalvonnan kehityksen kansainvälisestä kärjestä – mutta minne alan evoluutio johtaa seuraavaksi? dormakaban Suomen maajohtajana

Kiinteistön tiedonhallintaa kootusti

Hälytyksensiirron, etähallinnan ja datan reitittämisen yhdistäminen samaan järjestelmään sujuvoittaa kiinteistön valvontaa ja hallintaa Kiinteistön toiminnallisuutta voidaan parantaa tietoturvallisella Telcont Secure® -järjestelmällä,

Alkusammutusvälineet ajan tasalle

Asunto-osakeyhtiön tulee huolehtia pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta sekä alkusammutuskaluston toimivuudesta ja riittävyydestä. ASUINKIINTEISTÖISSÄ SUURIMPIA paloriskejä ovat sähkölaitteet ja kynttilät. Etenkin iäkkäämpien kiinteistöjen puutteellinen

Yhteiset tilat turvallisiksi

Asuinkiinteistön yhteisten tilojen turvallisuutta voidaan parantaa puhe- ja videoyhteydellisellä ovipuhelinjärjestelmällä, jolloin ilkivallan riski pienenee ja myös kotien turvallisuus kohenee. Palotilanteessa vahingot

Vältä salakavalat kosteusvauriot

Ulkopuolisen kosteuden hallinnalla varmistetaan, että kiinteistöön ei synny piileviä kosteusvahinkoja Kosteus ei pääse vaurioittamaan rakenteita, kun sade- ja sulamisvedet ohjataan asianmukaisesti

Kuulutukset livenä ja etäohjauksella

IP-pohjainen etäohjattava kuulutus- ja äänentoistojärjestelmä parantaa turvallisuutta kouluissa Koulun alueen turvallisuutta voidaan parantaa monipuolisella kuulutusjärjestelmällä. Ohjelmoitujen ja manuaalisten hälytysten, kuulutusten, muiden

Telineen tilaajan vastuut

Kun katson ajassa taaksepäin noin 15 vuotta tullessani itse telineasentajaksi, on tähän päivään mennessä telinerakentamisen laatu kehittynyt ja työn arvostus noussut.

Palokatkoilla torjutaan vakavia palovahinkoja

Paloturvallisuutta asuinkiinteistöissä ja muissa rakennuksissa on mahdollista parantaa muun muassa palokatkoilla. Niiden avulla ehkäistään tai ainakin hidastetaan tulipalon leviämistä rakennuksen muihin

Toimivat palovaroittimet tuovat turvaa taloyhtiöihin

Palovaroittimien hankkiminen ja kunnossapito siirtyy taloyhtiöiden vastuulle kahden vuoden siirtymäajalla. Lain muutoksella parannetaan asuinkiinteistöjen paloturvallisuutta. Toteutukseen on erilaisiin tarpeisiin kehitettyjä vaihtoehtoja.

Talvi tulossa ja katto korjaamatta?

Syyssateet ja alkutalven kosteat säät saattavat muistuttaa katon korjaustarpeista tai jopa paljastaa kattovuodon. Talvi on jo käsillä, sää viilenee ja lumisateet