Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Taitotalon koulutus takaa menestymisen talotekniikka-alan työmarkkinoilla

Suomen johtava talotekniikkakouluttaja Taitotalo ei pysähdy korona-aikanakaan. Taitotalo tarjoaa laaja-alaisen koulutustarjonnan talotekniikka-alalla toimiville esimerkiksi sähkötekniikasta, LVIalalta ja rakentamisesta. Poikkeustilanteessa etäoppimista on kehitetty ja lähikoulutusta uudelleenjärjestetty niin, että opiskelijat voivat luottaa koulutuksen toimivan koronatilanteen jatkuessakin.

”Talotekniikka-alalla on ratkaiseva merkitys Suomen
energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa, joten alan
osaamista kannattaa aina hankkia lisää, ja mielellään etunojassa
ennen säädösten kiristymistä. Koulutuksemme takaa työmarkkinoilla
menestymisen ja ajan kärjessä pysymisen teknologian
ja säädösten muuttuessa”, koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen
Taitotalosta toteaa.

Yli 40 000 vuosittaisen opiskelijan Taitotalo on Suomen
suurin talotekniikan aikuiskouluttaja, jolla on laajasti koulutusta
talotekniikka-alan perustutkinnoista ammattitutkintoihin ja
erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi tarjolla on runsaasti erilaisia
lyhyitä täydennyskoulutuksia sekä koulutusta erilaisten pätevyyksien
ja sertifikaattien hankkimiseksi. Tarvittaessa Taitotalo
järjestää myös rekrytoivaa koulutusta eri organisaatioille.

”Olemme työelämän kehittämiskumppani. Tärkeintä on,
että ammatissa olevat ihmiset pystyvät kehittymään työssään”,
Huhtanen toteaa.

Koulutus toimii myös korona-aikana

Koronapandemia iski voimakkaasti koulutusalalle keväällä.
Lähiopetus pysähtyi, ja Taitotalossakin jouduttiin opettelemaan
uudenlaisia opetuskäytäntöjä.

”Koronakevään aikana harjoittelimme paljon etäoppimista.
Etäoppiminen toimi hyvin niin kauan kuin ei tarvittu työsaliharjoittelua.
Talotekniikan opettajat lähtivät aluksi korjaamaan
tilannetta siten, että he kulkivat itse työsalissa GoProkamera
kypärässä ja näyttivät videon kautta, miten tehtävä
tehdään käytännössä”, Huhtanen kertoo.

kuva
”Talotekniikka-alalla on ratkaiseva merkitys Suomen energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa, joten alan osaamista kannattaa aina hankkia lisää”,
toteaa koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen Taitotalosta.
Kuva: KUVA: Lari Jarnefelt / Felt Fotografi

Näin pystyttiin jonkin verran paikkaamaan vajetta työsaliharjoittelussa.
Keväällä testattiin alustavasti myös työsaliharjoittelun
aamu- ja iltavuoroja. Perättäisinä päivinä pidettiin
aina puolen päivän työsaliryhmiä, jotta työkalut ja salit ehdittiin
desinfioida ryhmien välillä. Tämä oli kuitenkin kuormittavaa
kouluttajille.

”Niillä opiskelijoilla, joilla opiskelut jatkuvat syksyllä, on
valitettavasti jonkin verran kertynyttä työsalityön oppimisvelkaa,
mutta olemme värvänneet syksyksi lisää väkeä työsaliopetukseen ja muuallekin. Saamme sekä pysyviä että määräaikaisia
opettajavoimia ja lisäksi konsultteja avuksi”, Huhtanen
kertoo.

”Opetus- ja kulttuuriministeriö yrittää korjata korona-ajan
vaurioita ja he kysyivät koulutuslaitoksilta, miten haasteista
on selvitty. Siinä yhteydessä kävi ilmi, että meillä on vain 13
keskeyttänyttä keväällä, kun opiskelijoita on kaikkiaan noin
40 000, joista tutkinto-opiskelijoitakin tuhansia. Todella pieni
keskeyttäneiden määrä kertoo osaltaan, että olemme selvinneet
hyvin”, Huhtanen korostaa.

Itsenäinen opiskelu verkossa tuntuu sujuvan varsin mallikkaasti
Taitotalossa.

”Koko ajan mietimme menetelmiä, ettei verkko-opetuksesta
tulisi liian puuduttavaa. Olemme esimerkiksi tahdittaneet sitä
20 minuutin pätkiin ja kehittäneet verkkoon aktivoivaa toimintaa”,
Huhtanen sanoo.

Uusiutuva energia tuo koulutustarpeita

Uusiutuvan energian nopea kehitys ja alan lakimuutokset tuottavat
kokeneemmillekin talotekniikka-alan konkareille erilaisia
lisäkoulutustarpeita.

”Rakennamme parhaillaan Hiomotie 6:n kiinteistöön
uusiutuvan energian oppimiskeskusta. Sinne kootaan kaikki
se teknologia, millä meidän pitäisi tulevien vuosikymmenien
energiahaasteesta
selvitä, eli aurinkovoima, maalämpö,
lämpöpumput
ja miksei kylmätekniikka ja tavanomainen lauhdelämmön
talteenottokin”, Huhtanen kertoo.

Taitotalolla oli jo aikaisemmin tämän tyyppistä toimintaa,
mutta toiminta keskeytyi tilaongelmien vuoksi. Nyt toiminta
käynnistetään uudelleen.

”Voimme kouluttaa oppimiskeskuksessa satoja opiskelijoita
vuoden sisällä. Koulutustapa ja koulutuksen kesto vaihtelevat
sen mukaan, haluavatko opiskelijat tehdä pari vuotta kestävän
perustutkinnon, vai tulevatko he täydentämään osaamistaan
ammattitutkinnolla tai erikoisammattitutkinnolla. Koulutusta on
myös tarjolla erilaisten pätevyyksien ja sertifikaattien hankkimiseksi”,
Huhtanen kertoo.

Uusiutuvan energian vaatimuksia on jo nykyisin mukana
talotekniikan perustutkinnossa.

kuva

”Siellä on esimerkiksi tutkinnonosa Lämmityslaiteasennus,
jossa uusiutuvat energialähteet ovat osa tutkintoa. Nykyisinhän
käytetään lämmityksessä erilaisia hybridijärjestelmiä, jotka hyödyntävät aurinkoenergiaa, maalämpöä ja ilmaläm- työelämän osaajia!
pöpumppuja”, Huhtanen kertoo.

Taitotalon tiivis koulutus voi olla esimerkiksi kolmen päivän
pituinen ilmastoinnin mittauksen ja säädön sertifiointikoulutus.
Kolmen päivän aikana ehtii tekemään näyttökokeenkin. Työntekijä
voi sertifikaatilla osoittaa omaavansa pätevyyden ilmastoinnin
parantamiseen.

Energiatodistus tuli pakolliseksi 12 vuotta sitten, mutta senkin
osalta alkaa jo seuraava sukupolvi olla tulossa koulutettavaksi.

Pikakoulutuksia säädösten muuttuessa

”Energiatehokkuusasetukset ovat muuttuneet, minkä vuoksi tarjoamme
puolen päivän koulutuspaketeista lähtien pikakoulutuksia
uudistuvan energian lainsäädännön ympäriltä. Kaikkien
pätevyyksien hankkiminen ei edellytä koulutukseen osallistumista.
Esimerkiksi energiatodistuksen laatijan pätevyyden voi
saada läpäisemällä FISE Oy:n tentin”, Huhtanen kertoo.

Hänen mukaansa tilaajapuolella on varsin paljon epäselvyyttä,
miten uudishankkeissa ja korjaushankkeissa tulisi toimia
uusien asetusten ja normien mukaan, joten niiden ympärillä
on monenlaisia koulutustarpeita, joihin Taitotalolla on ratkaisu.

Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Istockphoto

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova