Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Taloyhtiö kaukolämmöstä maalämpöön putkiremontin yhteydessä

Lämmöntuottotavan muutoksella saadaan aikaan huomattavia säästöjä taloyhtiöiden lämmityskustannuksiin, ja samalla saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä.

Käynnissä oleva linjasaneerausbuumi tarjoaa erinomaisen ajankohdan taloyhtiön lämmitystavan vaihdokselle kaukolämmöstä ympäristöystävälliseen ja käyttökustannuksiltaan edulliseen maalämpöön.

Maalämpöjärjestelmän toteuttaminen poraamisineen ei juurikaan tuota ylimääräistä häiriötä asukkaille, kun se tehdään linjasaneerauksen yhteydessä. Linjasaneeraus tuottaa joka tapauksessa asumishäiriötä, ja maalämpöjärjestelmän työt voidaan ajoittaa samaan ajankohtaan linjasaneerauksen kanssa. Tämä tulee myös edullisemmaksi kuin erikseen tehdyt projektit.

Maalämpöjärjestelmä on ympäristöystävällinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen valinta, jossa hyödynnetään uusiutuvaa, maahan varastoitunutta energiaa. Maalämpöjärjestelmän yhteyteen voidaan kytkeä myös viilennysjärjestelmä, joka kohottaa asuntojen asumismukavuutta merkittävästi. Kiinteistön jäähdytyskuorma voidaan ladata energiakaivoon, mikä tehostaa geoenergiajärjestelmän hyötysuhdetta.

Valtava kiinnostus taloyhtiöissä

”Taloyhtiöt ympäri Suomea pohtivat parasta mahdollista lämmitysmuotoa ja kiinnostus maalämpöä kohtaan on ollut valtavaa. Suosio perustuu toisaalta ympäristöasioihin ja toisaalta kustannussäästöihin lämmityskuluissa”, geoenergian asiantuntija, Länsi-Suomen aluepäällikkö Ari Kinnunen Rototec Oy:stä toteaa.

Suunnittelu- ja porauspalveluita tarjoava Rototec on Euroopan suurin geoenergiaa toimittava yritys.

kuva
Jaanin alueen ryhmähanke käsittää neljä taloyhtiötä ja huoltoyhtiön, joista kolme taloyhtiötä toteuttaa myös lämmöntuotantotavan muutoksen. Muutoksella yhtiöt luopuvat kaukolämmöstä ja siirtyvät maalämpöön. Kahteen taloyhtiöön asennetaan lisäksi poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä.

Rototecillä on suuria hankkeita käynnissä esimerkiksi Turussa, jossa Asunto Oy Satakielenpuiston omistajat eivät tyytyneet linjasaneeraukseen, vaan päättivät samalla muuttaa lämmitysjärjestelmän.

Vuoden mittaisessa projektissa 12 talon ja 241 asunnon yhtiö vaihtaa kaukolämmön maalämpöön. Hankkeessa porataan kaikkiaan 74 maalämpökaivoa 290 – 310 metrin syvyyteen lämpöä tuottamaan.

Jaanin alueella Turussa on käynnissä neljän taloyhtiön mittava ryhmäkorjaushanke ja energiaremontti, jonka yhteydessä kolme kaukolämmössä olevaa taloyhtiötä siirtyy maalämpöön 54 lämpökaivon voimalla. Jaanin lämpökaivojen syvyydet ovat 310 – 340 metriä.

Keskimäärin maalämpökaivoja pystytään poraamaan yksi kaivo päivässä, jos ei tule erityisongelmia vastaan.

”Jaanin alueella muutostyöt valmistuvat ensi vuoden aikana. Satakielenpuistossa on energiakaivoporaukset tehty. Vaakatöitä ja muita hankkeeseen liittyviä töitä tehdään vielä syksyn aikana”, Kinnunen kertoo.

Yhtiövastike ei noussut

Lämmitysjärjestelmän vaihdos on kohtalaisen suuri investointi, mutta se maksaa itsensä takaisin. Lämmitystavan vaihdoksessa yhtiövastikkeet eivät nouse, koska hankkeeseen otettu laina voidaan lyhentää pois säästyvillä kaukolämmön maksuilla.

Satakielenpuiston 1,3 miljoonaan euroon kasvavan energiatehokkuusinvestoinnin takaisinmaksuajaksi laskettiin hieman yli kymmenen vuotta. Maalämmön ansiosta taloyhtiö säästää lämmityskuluissa yli 100 000 euroa vuosittain verrattuna kaukolämpöön. Hanke saanee vielä ARA:n energia-avustusta, joka pudottaisi takaisinmaksuajan reilusti alle kymmenen vuoden.

ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022.

###VIDEO28###

Jaanin taloyhtiöissä investoinnin takaisinmaksuaika on keskimäärin noin kymmenen vuotta.

Maalämpöjärjestelmä tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä yhtiön lämmityskuluissa vielä pitkään sen jälkeen, kun sen investointikulut on katettu. Maalämpövaihdos on yhtiölle siis erittäin kannattava investointi.

Lisätietoja: www.rototec.fi

Teksti: Jari Peltroranta

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan