Pelastustoimen mukaan kerros- ja rivitaloissa syttyy vuosittain noin 1 500 tulipaloa. Jokainen
niistä on liikaa. Kun tuli on irti, palovaroitin toimii ja pelastaa – vai pelastaako?
Suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että melkein kaikilla on palovaroitin. Esimerkiksi
Pelastusopiston tekemä Suomalaisten pelastusasenteet 2020 -tutkimus kertoo, että 96,5 prosenttia
suomalaisista ainakin ilmoittaa, että kodista löytyy palovaroitin.
Tilanne ei kuitenkaan ole näin ruusuinen: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkimus
keväällä 2021 havaitsi, että 70 prosentissa vuokra-asunnoista on jokin puute palovaroittimissa.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palovaroittimia ei ole riittävästi, ne eivät toimi, ne ovat liian
vanhoja tai ne on väärin asennettu.
Pelastustoimen tilastojen mukaan peräti puolet taloyhtiöiden tulipaloasunnoista oli ilman
toimivia palovaroittimia vuosina 2016–2020. Pelastustoimen tilastot paljastavat myös, että
viimeisen viiden vuoden aikana puolessa taloyhtiöiden asuntopaloista ei ollut palovaroitinta
lainkaan tai varoittimessa ei ollut paristoa tai se ei toiminut. Tulipaloja taloyhtiöiden asunnoissa
oli lähes 8 300 vuosina 2016–2020.
SPEKin tutkimuksen mukaan kuolemaan johtaneissa tulipaloissa noin 63 prosenttia asunnoista
oli ilman palovaroittimia tai ne eivät olleet toimintakunnossa. Tässä tutkimuksessa olivat mukana
vuosina 2009–2018 kaikki ne asuntopalot, joissa palovaroittimen toiminta oli tiedossa.
Taloyhtiöt voivat lisätä merkittävästi asukkaidensa turvallisuutta ja pelastaa ihmishenkiä
asennuttamalla kaikkiin asuntoihin palovaroittimet – ja pitämällä ne toimintakunnossa.
Palovaroitin ei estä tulipaloja, mutta sen avulla voidaan ehkäistä ihmishenkien menetyksiä, suuria
omaisuusvahinkoja ja pitkäkestoista haittaa asumiselle.
Toimivat palovaroittimet antavat aikaa alkusammutukselle ja pelastautumiselle ja
havahduttavat usein myös naapurit onnettomuustilanteessa. Toimivat palovaroittimet ovat kaikkien
asukkaiden turva.
Yhdestä asunnosta alkanut tulipalo aiheuttaa herkästi tulipalon leviämisen taloyhtiön
muihin asuntoihin, esimerkiksi porraskäytävän tai rikkoutuneen ikkunan kautta. Vaikka liekit
saataisiinkin pian kuriin, tulen, savun ja sammutusveden aiheuttamat vahingot voivat tarkoittaa
asumiskelvottomuutta ja pitkäkestoisia remontteja.
Taloyhtiöiden on syytä ottaa isompaa vastuuta asuntojen palovaroittimista. Tällä hetkellä
tilanne on se, että valtaosassa taloyhtiöistä vastuu palovaroittimista on asukkaalla itsellään.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja LähiTapiola kampanjoivat
kuitenkin yhdessä sen puolesta, että taloyhtiöt ottaisivat suuremman roolin ja asennuttaisivat
kaikkiin asuntoihin palovaroittimet.
Kampanjan myötä taloyhtiöille on tuotettu tietoa ja tukimateriaalia palovaroittimien
asentamiseksi kaikkiin asuntoihin. Paloturvallinen taloyhtiö -sivuilla on esimerkiksi laskuri, jonka
avulla voidaan selvittää tarvittavien palovaroittimien määrä.
Lisäksi sivuilla tarjotaan kolme vaihtoehtoa plussineen ja miinuksineen siitä, millaiset
palovaroittimet on mahdollista valita sekä huoneistojen pohjapiirrosesimerkkejä palovaroittimien
sijoittamisesta. Sivustolla on myös osakasaloite, jotta asia olisi helpompi viedä yhtiökokouksen
käsittelyyn.
Palovaroittimet ovat tee-se-itse-kansalle vain näennäisen helppo nakki. Monessa asunnossa
asuu mummo tai pappa, jonka ei varsinaisesti kannattaisi kiivetä jakkaralle palovaroitinta
asentamaan. Palovaroittimen asennus ja huolto ei käy kädenkäänteessä nuoremmiltakaan:
Isännöintiliiton tekemän nuorten asumistaitojen kyselyn perusteella kodin vastuuasiat, kuten
palovaroittimen kunnossapito, ovat itsenäistyville nuorille vieraita asioita.
Petri Charpentier
