Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Taloyhtiön kannattaa varautua ilmastonmuutokseen  

Suurin osa Suomen nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu ilmastoon, jota ei enää ole. Taloyhtiöiden olisi tärkeä havahtua varautumaan tulevaan, sillä ilmastonmuutos vain etenee. 

Ilmastonmuutos muuttaa sääolosuhteita, joita rakennusten tulee kestää. Esimerkiksi voimistuneet viistosateet puskevat vettä paikkoihin, joihin se ei ennen päässyt. Nollan molemmin puolin seilaavat lämpötilat kerryttävät jäätä tukkien kattokaivoja, joihin jälkiasennetaan lämmityksiä. Tämän talven erikoisuus Oulun seudulla on ollut vähälumisuus yhdistettynä pitkään pakkasjaksoon, mikä aiheuttaa syvälle yltävää routaa. Hankalimmillaan tämä voi rasittaa jopa talojen perustuksia.  

Suomen rakennuskantaa ei ole myöskään suunniteltu pitkiin helteisiin, mikä jo haittaa asukkaiden hyvinvointia. Hulevesitulvat ovat jo tuttuja, ja Etelä-Suomessa meren pinta on alkanut kohota, mikä esimerkiksi nostaa pohjaveden korkeutta.  

”Kuten ihminen, myös talo pärjää, kun osaa varautua. Yli puolet Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta on taloyhtiöissä. Toistaiseksi juuri mikään niistä ei ole lähtenyt varautumaan ilmastonmuutokseen”, toteaa projektipäällikkö Aila Ryhänen Oulun ammattikorkeakoulusta.   

Ryhänen toimii projektipäällikkönä TALVI – Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -hankkeessa, jossa luodaan taloyhtiöille työkalut kiinteistöjen ilmastokestävään hallintaan ja korjaamiseen. Hanke järjestää kevään aikana kolmiosaisen Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -seminaarisarjan, joka tarjoaa hyvän yleiskatsauksen taloyhtiöiden varautumisesta ilmastonmuutokseen taloyhtiöiden ja kiinteistönhuollon toimijoille sekä kaikille, joita taloyhtiöiden varautuminen kiinnostaa. 

Ilmastonmuutos osuu jokaiseen taloyhtiöön omalla tavallaan rakennuksen sijainnista, kunnosta ja sen asukkaista riippuen. Kiinteistön sijaintia ei voi muuttaa, mutta sen kuntoon ja asukkaiden hyvinvointiin vaikuttaviin ominaisuuksiin voi vaikuttaa.  

”Ensiksi tulee selvittää, mitkä juuri omassa taloyhtiössä ovat riskikohtia. Huolehtimalla taloyhtiön kunnosta ajoissa ja fiksusti voi säästää merkittäviä määriä rahaa, parantaa asukkaiden asumismukavuutta sekä pitää huolta tärkeästä omaisuudesta”, Ryhänen korostaa. 

Hyvä keino lähteä liikkeelle varautumisessa on teettää taloyhtiölle ilmastoviisas kuntoarvio, johon kiinteistön suunnitelmallinen kunnossapito perustuu.  

Lähde: Oulun ammattikorkeakoulu OAMK

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Kattoremontti vaivattomasti

Kokonaisvaltainen kattoremonttipalvelu sisältää kuntotarkastuksen, suunnittelun ja asennuksen Onnistunut kattoremontti alkaa kattoasiantuntijan tekemällä kartoituksella, jonka pohjalta suunnitellaan asiakkaan tarpeita vastaava kokonaisuus. Avaimet

Palokatkot piilevä riski

”Se mitä ei näy, ei ole olemassa” -sanonta elää edelleen vahvasti myös rakenteellisen paloturvallisuuden parissa ja erityisesti osastoivien rakenteiden tekniikkaläpivientien (palokatkojen)

Täsmäratkaisut turvalliseen kulunvalvontaan

dormakaba on tuttu yritys kulunvalvontaratkaisujen ja mobiilin kulunvalvonnan kehityksen kansainvälisestä kärjestä – mutta minne alan evoluutio johtaa seuraavaksi? dormakaban Suomen maajohtajana

Kiinteistön tiedonhallintaa kootusti

Hälytyksensiirron, etähallinnan ja datan reitittämisen yhdistäminen samaan järjestelmään sujuvoittaa kiinteistön valvontaa ja hallintaa Kiinteistön toiminnallisuutta voidaan parantaa tietoturvallisella Telcont Secure® -järjestelmällä,

Yhteiset tilat turvallisiksi

Asuinkiinteistön yhteisten tilojen turvallisuutta voidaan parantaa puhe- ja videoyhteydellisellä ovipuhelinjärjestelmällä, jolloin ilkivallan riski pienenee ja myös kotien turvallisuus kohenee. Palotilanteessa vahingot

Alkusammutusvälineet ajan tasalle

Asunto-osakeyhtiön tulee huolehtia pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta sekä alkusammutuskaluston toimivuudesta ja riittävyydestä. ASUINKIINTEISTÖISSÄ SUURIMPIA paloriskejä ovat sähkölaitteet ja kynttilät. Etenkin iäkkäämpien kiinteistöjen puutteellinen

Vältä salakavalat kosteusvauriot

Ulkopuolisen kosteuden hallinnalla varmistetaan, että kiinteistöön ei synny piileviä kosteusvahinkoja Kosteus ei pääse vaurioittamaan rakenteita, kun sade- ja sulamisvedet ohjataan asianmukaisesti

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta