Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Taloyhtiön kannattaa varautua ilmastonmuutokseen  

Suurin osa Suomen nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu ilmastoon, jota ei enää ole. Taloyhtiöiden olisi tärkeä havahtua varautumaan tulevaan, sillä ilmastonmuutos vain etenee. 

Ilmastonmuutos muuttaa sääolosuhteita, joita rakennusten tulee kestää. Esimerkiksi voimistuneet viistosateet puskevat vettä paikkoihin, joihin se ei ennen päässyt. Nollan molemmin puolin seilaavat lämpötilat kerryttävät jäätä tukkien kattokaivoja, joihin jälkiasennetaan lämmityksiä. Tämän talven erikoisuus Oulun seudulla on ollut vähälumisuus yhdistettynä pitkään pakkasjaksoon, mikä aiheuttaa syvälle yltävää routaa. Hankalimmillaan tämä voi rasittaa jopa talojen perustuksia.  

Suomen rakennuskantaa ei ole myöskään suunniteltu pitkiin helteisiin, mikä jo haittaa asukkaiden hyvinvointia. Hulevesitulvat ovat jo tuttuja, ja Etelä-Suomessa meren pinta on alkanut kohota, mikä esimerkiksi nostaa pohjaveden korkeutta.  

”Kuten ihminen, myös talo pärjää, kun osaa varautua. Yli puolet Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta on taloyhtiöissä. Toistaiseksi juuri mikään niistä ei ole lähtenyt varautumaan ilmastonmuutokseen”, toteaa projektipäällikkö Aila Ryhänen Oulun ammattikorkeakoulusta.   

Ryhänen toimii projektipäällikkönä TALVI – Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -hankkeessa, jossa luodaan taloyhtiöille työkalut kiinteistöjen ilmastokestävään hallintaan ja korjaamiseen. Hanke järjestää kevään aikana kolmiosaisen Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -seminaarisarjan, joka tarjoaa hyvän yleiskatsauksen taloyhtiöiden varautumisesta ilmastonmuutokseen taloyhtiöiden ja kiinteistönhuollon toimijoille sekä kaikille, joita taloyhtiöiden varautuminen kiinnostaa. 

Ilmastonmuutos osuu jokaiseen taloyhtiöön omalla tavallaan rakennuksen sijainnista, kunnosta ja sen asukkaista riippuen. Kiinteistön sijaintia ei voi muuttaa, mutta sen kuntoon ja asukkaiden hyvinvointiin vaikuttaviin ominaisuuksiin voi vaikuttaa.  

”Ensiksi tulee selvittää, mitkä juuri omassa taloyhtiössä ovat riskikohtia. Huolehtimalla taloyhtiön kunnosta ajoissa ja fiksusti voi säästää merkittäviä määriä rahaa, parantaa asukkaiden asumismukavuutta sekä pitää huolta tärkeästä omaisuudesta”, Ryhänen korostaa. 

Hyvä keino lähteä liikkeelle varautumisessa on teettää taloyhtiölle ilmastoviisas kuntoarvio, johon kiinteistön suunnitelmallinen kunnossapito perustuu.  

Lähde: Oulun ammattikorkeakoulu OAMK

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Toimivat palovaroittimet tuovat turvaa taloyhtiöihin

Palovaroittimien hankkiminen ja kunnossapito siirtyy taloyhtiöiden vastuulle kahden vuoden siirtymäajalla. Lain muutoksella parannetaan asuinkiinteistöjen paloturvallisuutta. Toteutukseen on erilaisiin tarpeisiin kehitettyjä vaihtoehtoja.

Talvi tulossa ja katto korjaamatta?

Syyssateet ja alkutalven kosteat säät saattavat muistuttaa katon korjaustarpeista tai jopa paljastaa kattovuodon. Talvi on jo käsillä, sää viilenee ja lumisateet

Kestävä ja kaunis katto kotimaisesta tiilestä

Asunto-osakeyhtiö Tuulenkylän uusi, upea tiilikatto ladottiin yli 25 000 kotimaisesta, ympäristöystävällisestä kattotiilestä. Kohteessa työskenteli samanaikaisesti useita asennusryhmiä, joten vaativa remontti valmistui

Paloturvallisuus on monen tekijän summa

Toimiva palovaroitin on ensisijaisen tärkeä palotuvallisuuden parantamisessa. Käyttötarkoitukseen sopivalla käsisammuttimella ja sammutuspeitteellä voi hallita alkavia paloja. Palon sattuessa palokatkot estävät tulen,

Turvallisuus alkaa ennen kuin ensimmäinenkään työkalu käynnistyy

Kiinteistön huolto, korjaaminen ja talotekniset saneeraukset tuovat työpaikoille jatkuvasti erilaisia riskejä. Kun samassa kohteessa työskentelee useita urakoitsijoita ja rakennuksessa liikkuu samalla asukkaita, turvallisuus ei ole vain työntekijän asia. Se rakentuu ennakoinnista, selkeästä vastuunjaosta ja toimivasta tiedonkulusta.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.