Suurin osa Suomen nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu ilmastoon, jota ei enää ole. Taloyhtiöiden olisi tärkeä havahtua varautumaan tulevaan, sillä ilmastonmuutos vain etenee.
Ilmastonmuutos muuttaa sääolosuhteita, joita rakennusten tulee kestää. Esimerkiksi voimistuneet viistosateet puskevat vettä paikkoihin, joihin se ei ennen päässyt. Nollan molemmin puolin seilaavat lämpötilat kerryttävät jäätä tukkien kattokaivoja, joihin jälkiasennetaan lämmityksiä. Tämän talven erikoisuus Oulun seudulla on ollut vähälumisuus yhdistettynä pitkään pakkasjaksoon, mikä aiheuttaa syvälle yltävää routaa. Hankalimmillaan tämä voi rasittaa jopa talojen perustuksia.
Suomen rakennuskantaa ei ole myöskään suunniteltu pitkiin helteisiin, mikä jo haittaa asukkaiden hyvinvointia. Hulevesitulvat ovat jo tuttuja, ja Etelä-Suomessa meren pinta on alkanut kohota, mikä esimerkiksi nostaa pohjaveden korkeutta.
”Kuten ihminen, myös talo pärjää, kun osaa varautua. Yli puolet Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta on taloyhtiöissä. Toistaiseksi juuri mikään niistä ei ole lähtenyt varautumaan ilmastonmuutokseen”, toteaa projektipäällikkö Aila Ryhänen Oulun ammattikorkeakoulusta.

Ryhänen toimii projektipäällikkönä TALVI – Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -hankkeessa, jossa luodaan taloyhtiöille työkalut kiinteistöjen ilmastokestävään hallintaan ja korjaamiseen. Hanke järjestää kevään aikana kolmiosaisen Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa -seminaarisarjan, joka tarjoaa hyvän yleiskatsauksen taloyhtiöiden varautumisesta ilmastonmuutokseen taloyhtiöiden ja kiinteistönhuollon toimijoille sekä kaikille, joita taloyhtiöiden varautuminen kiinnostaa.
Ilmastonmuutos osuu jokaiseen taloyhtiöön omalla tavallaan rakennuksen sijainnista, kunnosta ja sen asukkaista riippuen. Kiinteistön sijaintia ei voi muuttaa, mutta sen kuntoon ja asukkaiden hyvinvointiin vaikuttaviin ominaisuuksiin voi vaikuttaa.
”Ensiksi tulee selvittää, mitkä juuri omassa taloyhtiössä ovat riskikohtia. Huolehtimalla taloyhtiön kunnosta ajoissa ja fiksusti voi säästää merkittäviä määriä rahaa, parantaa asukkaiden asumismukavuutta sekä pitää huolta tärkeästä omaisuudesta”, Ryhänen korostaa.
Hyvä keino lähteä liikkeelle varautumisessa on teettää taloyhtiölle ilmastoviisas kuntoarvio, johon kiinteistön suunnitelmallinen kunnossapito perustuu.
Lähde: Oulun ammattikorkeakoulu OAMK






















