Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tarkasti laadittu maksuerätaulukko suojaa urakan tilaajaa

Taloyhtiön isossa remontissa on helppo ajautua tilanteeseen, jossa tilaaja suorittaa tunnollisesti maksueriä ennen sovitun työvaiheen valmistumista. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Kimmo Rytkönen peräänkuuluttaa huolellisuutta maksuerätaulukon laatimisessa ja noudattamisessa.

Taloyhtiön remonteissa voi tulla vastaan ongelmia, vaikka urakoitsijan valinta, sopimukset ja muut päätökset tehtäisiin huolella. Asianajaja Kimmo Rytkönen kuitenkin muistuttaa, että tilaajan aseman turvaamiseksi kannattaa erityistä huomiota kiinnittää urakkahinnan oikea-aikaiseen maksuun pohjautuen tarkkaan maksuerätaulukkoon. Rytkösen mukaan tässä on usein parantamisen varaa.

”Maksuerätaulukko laaditaan siten, että maksut jaetaan useampaan erään ja suhteutetaan urakkasuorituksen eri vaiheisiin. Maksuerätaulukon viimeinen maksu määritellään olennaisesti suuremmaksi, jotta mahdolliset virheet ja viivästyssakot saadaan huomioitua. Suurempi loppulasku motivoi myös urakoitsijaa viemään työn tehokkaasti maaliin asti”, Rytkönen sanoo.

Älä maksa tekemättömästä työstä

Maksuerätaulukon idea on siinä, että keskeneräisestä työstä ei koskaan makseta, vaan raha liikkuu ainoastaan työvaiheen valmistuessa. Tilaajan oman työmaavalvojan täytyy siis olla jatkuvasti perillä työmaan tilanteesta. Myös urakoitsijalta edellytetään työmaapäiväkirjan pitoa.

”Aina kun maksuerä erääntyy, urakoitsija ilmoittaa tilaajan valvojalle työvaiheen valmistumisesta. Tämän jälkeen valvoja käy paikan päällä tarkistamassa, onko työvaihe toteutettu virheettömästi. Vasta sitten on aika maksaa tiettyyn vaiheeseen ajoitettu maksuerä”, Rytkönen ohjeistaa.

Hän kertoo, että ongelmia voi syntyä silloin, kun laskuja maksetaan liikaa suhteessa rakennussuorituksen arvoon. Tällaisissa tapauksissa maksuerätaulukkoa ei noudateta tai se on alun perinkin laadittu huonosti. Rytkönen muistuttaa, että jo mahdollisten ongelmien välttäminen on huomioitava myös urakoitsijan valinnassa. Vakavaraisen ja hyvämaineisen toimijan kanssa tulee harvemmin vastaan ikäviä yllätyksiä.

Onnistuneen urakan kolme peruspilaria:

  • Vakuudet
  • Vakuutukset
  • Maksuerätaulukko

Lisätietoja: www.kak-laki.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Urakka alkaa ennen ensimmäistä maksuerää

Kiinteistö- ja talotekniikka-alalla työ alkaa usein ennen kuin ensimmäinen maksu on tilillä. Kreditan kautta tavoitat yhdellä hakemuksella useita pankkeja ja rahoittajia. Saat käyttöösi myös maksuttoman rahoitusneuvojan. Tiedämme, mitä tietoja pankit katsovat, ja autamme tekemään hakemuksestasi mahdollisimman vahvan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan