Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tietoisuus aurinkosuojauksen hyödyistä lisääntyy

Toimivan aurinkosuojauksen hankintakustannus voi olla jopa nolla euroa, kun säästöt saadaan heti jäähdytyslaitteiston hankintakustannuksista.

AURINKOSUOJAUKSELLA ON ollut aliarvostettu rooli
rakennusprojekteissa. Aurinkosuojaus on saatettu hoitaa vain
laittamalla käsikäyttöiset sälekaihtimet ikkunoihin ikään kuin
asia olisi sillä ratkaistu.

”Vanha tapa oli tehdä energialaskelmat niin, että sälekaihtimet
ovat aina kiinni. Jos ongelmaa ylilämmön suhteen oli
edelleen, suunniteltiin vain tehokkaampaa myllyä hoitamaan
jäähdytystä”, sanoo projektimyyntipäällikkö Juhana Repo
Artic-Kaihdin Oy:stä.

Kunnollinen aurinkosuojaus ei ole edes rahasta kiinni.
Päinvastoin. Se säästää itsensä pian takaisin.

kuva

”Jossain rakennustyypeissä voitaisiin hyvällä aurinkosuojauksen
suunnittelulla välttää kokonaan jäähdytysjärjestelmän
tekeminen ja lähes aina ainakin pienentää selvästi jäähdytysjärjestelmän
tehoa ja sen käyttämää sähköenergiaa”, Juhana
Repo lupaa.

Erilaisia aurinkosuojausratkaisuja ovat muun muassa erilaiset
kaihtimet, verhot ja markiisit. Paras energiataloudellinen ja
käyttäjäystävällinen ratkaisu saavutetaan yhdistämällä ulko- ja
sisäpuolinen aurinkosuojaus käyttäjän toiveiden mukaan toimivaksi
optimaaliseksi kokonaisuudeksi.

Alan tunnettuus kasvussa

Tilanne aurinkosuojauksen tunnettuuden suhteen ei ole kuitenkaan
täysin toivoton. Rakennuksien suunnittelijat ja arkkitehdit
ymmärtävät jo dynaamisen aurinkosuojauksen, eli automatisoidun
ja olosuhteiden mukaan säätyvän aurinkosuojauksen
päälle.

”Ihan parin viime vuoden aikana on nähty tosi kovaa kasvua
asian ymmärtämisessä ja kiinnostuksessa. Voisi mainita, että nykyään valveutuneet suunnittelijat jo tuntevatkin aika
hyvin eri tuotteiden mahdollisuudet”, Repo kehuu.

Artic-Kaihdin Oy on aurinkosuojauksen markkinajohtaja
Suomessa. Sen palveluihin kuuluu myös suunnitteluapu suunnittelijoille
tärkeässä rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

kuva

”Autamme mielellämme kohteiden suunnitteluvaiheessa
laskelmien tekemisessä tai itse tuotteiden sijoitteluun ja määrittelyyn
liittyvissä kysymyksissä”, Juhana Repo lupaa.

”Mitä aikaisemmassa vaiheessa projektia aurinkosuojausta
päästään suunnittelemaan, sitä paremmin on mahdollisuuksia
ottaa asia tehokkaasti haltuun”, Repo jatkaa.

Esimerkkinä Repo nostaa vasta Senaattikiinteistöille tehdyn
urakan eräässä uudessa kiinteistössä. Rakennuksessa oli kärsitty
alusta asti ylilämmöstä.

”Asennettuamme ulkopuoliset screenit ongelmat hävisivät”,
Repo sanoo.

Teksti: Esa Pesonen
Kuvat: Artic Store

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen. Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet.

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota