Erilaiset tiilet, laatat ja luonnonkivet antavat suunnittelijoille mahdollisuuden toteuttaa näyttäviä ja monipuolisia rakenneratkaisuja niin sisä- kuin ulkotiloissakin.
Tiilet ja kivet ovat tunnetusti varsin pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja.
Suomessa rakennettiin paljon tiilikerrostaloja 1900-luvun alkupuoliskolla.
Betonielementtien käyttö paljolti syrjäytti tiilet kerrostalorakentamisessa
1970-luvulla, mutta elementtitalojen julkisivut ovat sittemmin
monesti tarvinneet perusteellisia korjaustöitä. Useita taloja on jo jouduttu
purkamaankin.
”Oikealla tavalla toteutetut ja huolletut tiilirakennukset ovat lähes
ikuisia.
Uskon vahvasti, että tiilirakentaminen taas yleistyy Suomessa”,
sanoo arkkitehti Pauli Siponen AVARRUS Arkkitehdit Oy:stä.
Helsinkiläinen AVARRUS on muun muassa suunnitellut Oulunkylään
Muurarimestari-asuintalon, johon tulee massiivinen tiilirunko ja useita tiilirakentamiseen
liittyviä erikoisratkaisuja. Talon rakennustyöt alkoivat
kesällä 2022.
”Uudisrakennushanke on osa Helsingin kaupungin ’Kehittyvä kerrostalo’
-ohjelmaa. Siinä toteutetaan massiivitiiliseinäinen asuintalo, joka pyritään
saamaan mahdollisimman helpoksi huoltaa”, Siponen selvittää.
Hänen mukaansa tiili ei saisi olla rakennuksissa pelkästään kuori,
joka peittää muista materiaaleista tehtyjä ulkoseiniä.
”Kun talo halutaan rakentaa pitkäikäiseksi, massiivinen tiilirunko on
järkevä ratkaisu. Rakenne itsessään on jo kestävä. Lisäksi pienistä osista
koostuvan seinän mahdollisia vaurioita voidaan helposti korjata.”
Vankkoja tiiliseiniä
Oulunkylässä asuinrakennuksen runko rakennetaan punatiilisestä reikätiilestä
pääosin kahden kiven paksuisena.
”Kadun puolella paksuus on kaksi ja puoli kiveä. Valkotiilinen kuorikerros
on ajateltu niin sanotuksi uhrikerrokseksi, joka voidaan tarvittaessa
uusia purkamalla ainoastaan päällimmäinen kerros”, Siponen täsmentää.
”Tiilijulkisivun on tarkoitus toimia ainakin sata vuotta, minkä jälkeen
pintakerros voidaan muurata uudestaan. Sitten talo kestää taas käytössä
ainakin toiset sata vuotta.”
”Kun talo
halutaan
rakentaa pitkäikäiseksi,
massiivinen tiilirunko
on järkevä ratkaisu.
”Porrashuoneiden ja kerhotilojen seinissä näkyy puhtaaksimuurattua
tiilipintaa talon sisällä. Asuntojen sisäpinnat on tasoitettu ja rapattu, koska
rakenteen tulee olla riittävän tiivis.”
Muurarimestari-talon väliseinät ja välipohjat päädyttiin tekemään betonista,
muun muassa ääneneristävyyden parantamiseksi.
Taloon on suunniteltu kolmelle sivulle parvekkeet, jotka osaltaan suojaavat
julkisivuja sään vaikutuksilta. Samalla parvekkeet lisäävät asumisviihtyvyyttä.
Entisajan tiilitaloissa parvekkeita oli tyypillisesti vähemmän.
Moni-ilmeisyyttä tiilillä ja kivillä
Nykyrakentamisessa ei ole kovin usein toteutettu tiilirakenteisia ilmanvaihtohormeja,
mutta Muurarimestari-taloon sellaiset rakennetaan.
Taloon tulee myös painovoimainen ilmanvaihto, joka on varmatoiminen ja
energiaa
säästävä ratkaisu.
”Perinteinen tiilirakenteinen hormi on hyvä esimerkiksi äänenvaimennuksen
kannalta. Samalla voidaan hyödyntää tiilen kosteudensitomiskapasiteettia”,
Siponen perustelee.
”Tiili myös varastoi lämpöä. Kesäaikaan rakennuksen tiilikuori lämpenee,
kun taas talvella radiaattorit pitävät kuorta lämpimänä.”
Siposen mielestä tiilien modulaarisuus on arkkitehtien näkökulmasta
myönteinen ominaisuus, joka tuo paljon uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia
rakennussuunnitteluun.
”Tiiliä on montaa kokoa, ja laadunvarmistus ja mittatarkkuus ovat
kehittyneet. Tiilistä voi tehdä vaikkapa reliefejä.”
”On myös käsinlyötyjä tiiliä, jotka tuovat rustiikkisuutta talojen ilmeeseen.
Tiilipintoihin saadaan vaihtelevuutta ja moni-ilmeisyyttä”, Siponen
muistuttaa.
Pitkään kestävät talot ovat myös ympäristöystävällisiä, mikä nykyisin
on olennainen kysymys.
”Olisi hyvä, jos myös luonnonkivien käyttö rakentamisessa yleistyisi.
Esimerkiksi kova graniitti on kestävä materiaali”, vakuuttaa Siponen.
”Monesti luonnonkiveä käytetään esimerkiksi perustusten kivisokkeleissa.
Myös liuskekivikatot ovat hyviä tuotteita, kunhan aluskatteet tehdään
kunnolla.”
Isot laatat suosittuja
Myös laatat ovat pitkäikäisiä rakennustuotteita. Monesti niitä asennetaan
asuntojen kylpyhuoneisiin, olohuoneisiin ja keittiöihin.
Laatta-asiantuntija Aleksi Mesiranta Vehoniemen Laattamyymälä
Oy:stä kertoo, että laattoja toimitetaankin paljon suoraan kuluttajille ja yrityksille.
”Merkittäviä laattojen käyttäjiä ovat myös hotellit, kauppakeskukset ja
toimistotalot. Hotelleissa laattoja tyypillisesti asennetaan kylpyhuoneiden
lisäksi muun muassa aulatiloihin – niin lattioihin kuin seiniinkin.”
”Nykyisin yhä enemmän laattoja tarvitaan myös esimerkiksi omakotitalojen
olohuoneiden ja muiden kuivien tilojen lattioihin”, Mesiranta toteaa.
Hänen mukaansa varsinkin isokokoiset laatat ovat tänä päivänä suosittuja.
”Monesti halutaan isoja ja näyttäviä pintoja, jotka jäljittelevät esimerkiksi
erilaisia luonnonmateriaaleja. Laattapinta voi näyttää vaikkapa marmorilta,
kalkkikiveltä tai luonnonkiveltä. Myös pienempien rustiikkityylisten
laattojen kysyntä on viime aikoina lisääntynyt.”
”Toisinaan hotellikäytössä tarvitaan pienempikokoisia laattatyyppejä,
joita ei välttämättä ole saatavissa vakiona. Voimme kuitenkin teettää tietyistä laatoista pienempiä kokoja, jolloin laatat leikkautetaan tehtaalla
sopiviksi”, Mesiranta mainitsee.
”Laatat ovat ekologisia
ja pitkäikäisiä
tuotteita.
Laatta kestää käyttöä
Oikeiden laattatyyppien valinnassa voidaan käyttää apuna suunnittelupalvelua.
”Kuluttajille Vehoniemen Laattamyymälä laatii 3D-mallinnuskuvia kylpyhuoneista,
jolloin tilan lopullinen ilme nähdään jo ennen ostopäätöksen
tekemistä”, sanoo Mesiranta.
”Monet asiakkaat ovat ennalta etsineet laattamalleja internetistä ja
tietävät jo valmiiksi, millaisia laattoja haluavat. Usein toivotaan viimeisten
trendien mukaisia laattatyyppejä, mutta toisinaan etsitään myös tavallista
rohkeampia ratkaisuja”, arvioi Mesiranta.
Hänen mukaansa laatat ovat hyvä pintaratkaisu, koska ne ovat ekologisia
ja pitkäikäisiä tuotteita. Ne kestävät kovaakin käyttöä ja soveltuvat
teknisesti monenlaisiin asennuskohteisiin.
”Erityisen lujia ovat varsinkin kuivapuristelaatat. Ne kestävät kovaa
kuormitusta ja sopivat asennettaviksi jopa autoliikkeiden lattioihin.”
Keraamisten laattojen puhtaanapito on helppoa, sillä niiden imukyky
on erittäin matala. Niinpä lika ei imeydy laattoihin.
”Keraamisten laattojen huoltoon riittää pelkkä siivous. Laattakokojen
kasvun ansiosta saumoja tulee vähemmän, mikä myös helpottaa siivousta.
Laatat ovat lisäksi nykyään yleensä mitallistettuja, jolloin saumasta
tulee erittäin huomaamaton ja kapea.”
”Laatoissa tulee ottaa huomioon tilaan vaadittava liukuesteluokitus,
jotta lattia sopii käyttötarkoitukseensa ja on turvallinen”, Mesiranta huomauttaa.
Laatta on ympäristöystävällinen rakennusmateriaali, jonka elinkaarikin
on pitkä. Laattojen valmistuksessa käytetään myös kierrätysmateriaaleja.
”Lisäksi laatoitetun tilan ilme säilyy, koska laattoja ei juuri tarvitse
vaihtaa. Laattojen pinta ei kulu, eivätkä laatat haalistu auringossa”, korostaa
Mesiranta.
Teksti: Ari Mononen
