Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tuholaistorjunnan olennainen rooli kiinteistön huollossa

Kiinteistöt voivat tarjota täydellisen suojan tuholaisille ja niiden lisääntymiselle, varsinkin kun ihmisistä ei ole suurempaa häiriötä. Tuholaiset voivat vahingoittaa lukuisia rakennusten osia päästäkseen sisään ja aiheuttaa mittavia vahinkoja etsiessään ruokaa ja pesimäpaikkoja.

Jyrsijöiden torjunta

Jyrsijät ovat Suomen yleisimpiä kiinteistöjen tuholaisia. Jyrsijähavainnot nousivat maailmanlaajuisesti 12.4% ja Suomessa päätä huimaavat 34% vuoden 2020 aikana. Jyrsijät tulevat rakennukseen etsimään suojaa, pesämateriaaleja ja ruokaa aiheuttaen rakenteellisia vaurioita sekä pahimmassa tapauksessa vaurioittaen sähköjohtoja, joka voi johtaa tulipaloon. Tuholaisten määrä kasvaa nopeasti, kun ruokatarvikkeita ja suojaa on saatavilla, jonka johdosta tuholaistorjunta-, desinfiointi- sekä korjauskustannukset voivat nousta vauhdilla.

kuva

Jyrsijöiden torjunta edellyttää pesimäpaikkojen poistamista rakennuksista ja niiden ympäristöstä sekä ruokaan, veteen ja suojaan käsiksi pääsemisen estämistä. Rakennuksissa on useita sisäänkäyntejä jyrsijöille, mukaan lukien tuuletusaukkojen, putkien, kaapeleiden, viemärien, oviaukkojen ja ikkunoiden ympäristöt. Saatavilla on monenlaisia jyrsijöiltä suojaavia tuotteita, joilla voidaan tukkia ja täyttää aukot mahdollisten pääsyreittien sulkemiseksi sekä erilaisia ratkaisuja tuholaisongelmien torjumiseen.

Kaikki alueella liikkuvat jyrsijät on torjuttava tehokkaasti hyväksyttyjen käytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti. Rentokilin asiantunteva tuholaistorjuntapalvelu tarjoaa räätälöityjä integroituja tuholaistorjuntasuunnitelmia, joilla torjut kaikki kiinteistön tuholaiset tehokkaasti ja huomaamattomasti kiinteistön, kaluston ja laitteiden suojelemiseksi sekä terveysriskien vähentämiseksi.

Lisätietoja: www.rentokil.fi

Teksti ja kuvat: Rentokil Initial Oy

* Luvut perustuvat Rentokilin vuoden 2020 aikana kerättyyn sisäiseen dataan

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Kiinteistöhuolto paineessa

Kustannukset, osaaminen ja markkinamuutokset muokkaavat arkea Kiinteistöhuolto toimii yhä useammin usean samanaikaisen murroksen keskellä. Ylläpitokustannusten nousu, työvoimapula, korjausrakentamisen rahoitushaasteet sekä kiinteistömarkkinoiden

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Peruskorjatako vai uusia koko hissi?

Hissiremontit ovat merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat niin taloyhtiöiden asukkaiden arkeen kuin kiinteistön arvoon. Olipa kyse hissin peruskorjauksesta tai kokonaan uuden laitteen

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden