Tuholaistorjunnan olennainen rooli kiinteistön huollossa

Kiinteistöt voivat tarjota täydellisen suojan tuholaisille ja niiden lisääntymiselle, varsinkin kun ihmisistä ei ole suurempaa häiriötä. Tuholaiset voivat vahingoittaa lukuisia rakennusten osia päästäkseen sisään ja aiheuttaa mittavia vahinkoja etsiessään ruokaa ja pesimäpaikkoja.

Jyrsijöiden torjunta

Jyrsijät ovat Suomen yleisimpiä kiinteistöjen tuholaisia. Jyrsijähavainnot nousivat maailmanlaajuisesti 12.4% ja Suomessa päätä huimaavat 34% vuoden 2020 aikana. Jyrsijät tulevat rakennukseen etsimään suojaa, pesämateriaaleja ja ruokaa aiheuttaen rakenteellisia vaurioita sekä pahimmassa tapauksessa vaurioittaen sähköjohtoja, joka voi johtaa tulipaloon. Tuholaisten määrä kasvaa nopeasti, kun ruokatarvikkeita ja suojaa on saatavilla, jonka johdosta tuholaistorjunta-, desinfiointi- sekä korjauskustannukset voivat nousta vauhdilla.

Jyrsijöiden torjunta edellyttää pesimäpaikkojen poistamista rakennuksista ja niiden ympäristöstä sekä ruokaan, veteen ja suojaan käsiksi pääsemisen estämistä. Rakennuksissa on useita sisäänkäyntejä jyrsijöille, mukaan lukien tuuletusaukkojen, putkien, kaapeleiden, viemärien, oviaukkojen ja ikkunoiden ympäristöt. Saatavilla on monenlaisia jyrsijöiltä suojaavia tuotteita, joilla voidaan tukkia ja täyttää aukot mahdollisten pääsyreittien sulkemiseksi sekä erilaisia ratkaisuja tuholaisongelmien torjumiseen.

Kaikki alueella liikkuvat jyrsijät on torjuttava tehokkaasti hyväksyttyjen käytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti. Rentokilin asiantunteva tuholaistorjuntapalvelu tarjoaa räätälöityjä integroituja tuholaistorjuntasuunnitelmia, joilla torjut kaikki kiinteistön tuholaiset tehokkaasti ja huomaamattomasti kiinteistön, kaluston ja laitteiden suojelemiseksi sekä terveysriskien vähentämiseksi.

Lisätietoja: www.rentokil.fi

Teksti ja kuvat: Rentokil Initial Oy

* Luvut perustuvat Rentokilin vuoden 2020 aikana kerättyyn sisäiseen dataan

Jaa tämä artikkeli:

Saneeraus

Kotitaloudet ohjaavat sähkönkäyttöään aikaisempaa enemmän — säästöt innostavat

Jopa neljännes kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään halvimpiin ajankohtiin. Samalla entistä useampi ilmoittaa, että sähkönkäytön ohjaaminen ei kiinnosta. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n teettämästä Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksesta.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Turvallisuusympäristön muutos käänsi katseet väestönsuojiin – RT-ohjekortit päivitetty

Pysyvästi muuttuneessa turvallisuusympäristössä väestönsuojien merkitys yhteiskunnan kriisinkestävyydelle ja varautumiselle korostuu. Varautumistyötä tukee osaltaan vastikään päivitetty S1-luokan teräsbetoniväestönsuojia koskeva kolmen RT-ohjekortin kokonaisuus.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Puukatolle asennettujen aurinkopaneelien paloturvallisuudesta uutta tietoa

Aurinkopaneelien asentaminen katoille yleistyy sekä asiakas- että sääntelyvaatimusten myötä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ohjaa lisäämään aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa, vaikka kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat ovat vielä osin tarkentumassa.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatiedote: Syksy ei tuo olennaista käännettä asuntokauppaan – epävarmuus jatkuu

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla ei ole loppuvuonna odotettavissa selkeää käännettä parempaan. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne ja epävarmuus korkokehityksestä pitävät kuluttajien luottamuksen matalana ja jarruttavat pitkään odotettua käännettä. Kauppamäärät kasvavat jonkin verran syksyn aikana, mutta hintojen nousua joudutaan vielä odottamaan.

Konalaan 61 uutta energiatehokasta Avain- vuokrakotia

Helsingin rauhaisa ja vehreä Konalan asuinalue saa uusia Avain- vuokrakoteja. Rakennukseen valmistuu yhteensä 61 asuntoa, kompakteista yksiöistä aina tilaviin perheasuntoihin.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.