Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tutkimus paljastaa: Katon keskialue vaatii eniten alipainetuulettimia

Nyrkkisääntö on, että yksi alipainetuuletin tuulettaa noin sadan neliön kattoalan. Nyt on saatu uutta tietoa siitä, mikä on alipainetuulettimien optimaalinen sijoituspaikka laatikkomaisen rakennuksen loivalla katolla.

Tutkimustuloksissa selvisi, että ilmavirta ei jakaudu tasaisesti katolla: suurimmat paine-erot ja virtausnopeudet keskittyvät tyypillisesti katon keskialueelle, kun taas reunoilla ilmanvaihto on vähäisempää. Sen takia loivan katon keskiosaan on järkevää sijoittaa suhteellisesti enemmän alipainetuulettimia kuin reunoille, sillä silloin myös reuna-alueet tuulettuvat tehokkaammin.

”Usein suunnittelijat sijoittavat alipainetuulettimet loivan katon keskelle. Se tapahtuu ikään kuin automaattisesti. Nyt meillä on vihdoin tutkittua tietoa asiasta”, VILPE Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahti sanoo.

Katon tuuletuksessa on huomioitava myös katon reuna-alueet ja tuulettimien korkeus.

”Jos katolla on palo-osastointeja tai -katkoja, silloin pitää muistaa huolehtia, että reuna-alueetkin saavat korvausilmaa. Joskus taas tuulettimen korkeutta pitää jatkaa, mikäli on olemassa riski lumen kasautumiselle”, Lahti toteaa.

Alipainetuulettimien toiminta on ensiarvoisen tärkeää rakennuksen terveydelle. Jos kattorakenteeseen jää kosteutta, eristeet eivät toimi kunnolla ja rakenteet heikentyvät. Samalla homevaurioiden riski kasvaa.

Rakennuksen muoto vaikuttaa suurimman imupaineen sijaintiin. Kuvassa näkyy, miten laatikon mallisessa rakennuksessa, jossa on loiva katto, suurin imupaine eli nopein keskimääräinen ilmanvirta on noin 10,5 metrin päässä katon reunoista pituussuunnassa.

Ilmastonmuutos lisää sateita ja vaikeuttaa kosteuden poistoa rakenteista

Alipainetuuletuksen toiminnan kannalta huonoimmat olosuhteet vallitsevat silloin, kun on paljon tuulta ja vesisadetta – esimerkiksi juuri syksyllä. Kun tuuli kulkee alipainetuulettimen ohi, tuulettimeen syntyy alipaine, joka vetää ilmaa ulos rakenteista. Jos tuulinen ja sateinen sää jatkuu pitkään, rakenne ei pääse kuivumaan, sillä tuulen mukana rakenteeseen tulee aina lisää kosteutta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa pakkasjaksot lyhenevät, ja vastaavasti keväällä ja syksyllä on yhä pidempiä, sateisia jaksoja. Tämän takia rakenteet eivät kuivu yhtä tehokkaasti. Alipainetuuletuksessa voi olla ongelmia myös silloin, jos rakennus sijaitsee varjoisassa paikassa.

”Perinteinen alipainetuuletus on sopiva keino useisiin rakennuksiin. Jos tuuletus ei toimi kunnolla tai kiinteistönomistaja haluaa varmuuden tuuletuksen toimivuudesta, niin alipainetuuletuksesta voi tehdä koneellisen ja tarpeenmukaisen VILPE Sensen avulla”, Lahti kertoo.

VILPE Sense tuulettaa rakenteita vain silloin, jos olosuhteet ovat sopivat: sadesäällä tuuletus loppuu, jotta rakenteisiin ei turhaan imetä kosteaa ilmaa. Rakenteiden kuntoa ja kosteustasoa voi helposti seurata pilvipalvelusta.

Tulokset: Ilmavirta ei ole tasainen – keskiosassa suurin teho

Simulaatiossa havaittiin, että paras ilmanvaihto saavutetaan, kun alipainetuulettimet sijoitetaan katon keskilinjalle leveyssuunnassa ja noin 10,5 metrin päähän katon reunoista pituussuunnassa.

Simuloinnin rakennus oli lähes symmetrisen muotoinen, joten tuulen suunnalla ei ollut vaikutusta tuulettimien sijoitteluun. Sen sijaan ilmavirran nopeus oli suurin keskialueella, joten sen vuoksi sinne kannattaa sijoittaa eniten alipainetuulettimia.

Suunnittelussa pitää myös huomioida esteiden vaikutus. Jos keskialueella on suuria rakenteellisia esteitä (esim. ilmanvaihdon konehuone), tuulenvirtaus heikkenee. Tällöin on syytä harkita tiheämpää tuuletinjakaumaa tai koneellisempia ratkaisuja.

 Lähde: VILPE Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Mikä on sopivin lämmitysmuoto taloyhtiölle?

Kiinteistöjen lämmitys on noussut viime vuosina entistä tarkemman taloudellisen ja teknisen pohdinnan kohteeksi. Energian hinnan vaihtelut, ympäristövaatimukset sekä taloyhtiöiden kiristyvä kustannuspaine

Korjaaminen on parasta kiertotaloutta

Kirjoittaja: Eelis Rytkönen   Tiedeyhteisö kertoo karua tarinaa, kuinka tallustelemme kolmoiskriisissä kärventyvällä planeetalla, jossa luontokato, ilmastonmuutos ja saastuminen kirittävät toisilleen oivallisia

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen. Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet.

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja