Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tutkimus paljastaa: Katon keskialue vaatii eniten alipainetuulettimia

Nyrkkisääntö on, että yksi alipainetuuletin tuulettaa noin sadan neliön kattoalan. Nyt on saatu uutta tietoa siitä, mikä on alipainetuulettimien optimaalinen sijoituspaikka laatikkomaisen rakennuksen loivalla katolla.

Tutkimustuloksissa selvisi, että ilmavirta ei jakaudu tasaisesti katolla: suurimmat paine-erot ja virtausnopeudet keskittyvät tyypillisesti katon keskialueelle, kun taas reunoilla ilmanvaihto on vähäisempää. Sen takia loivan katon keskiosaan on järkevää sijoittaa suhteellisesti enemmän alipainetuulettimia kuin reunoille, sillä silloin myös reuna-alueet tuulettuvat tehokkaammin.

”Usein suunnittelijat sijoittavat alipainetuulettimet loivan katon keskelle. Se tapahtuu ikään kuin automaattisesti. Nyt meillä on vihdoin tutkittua tietoa asiasta”, VILPE Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahti sanoo.

Katon tuuletuksessa on huomioitava myös katon reuna-alueet ja tuulettimien korkeus.

”Jos katolla on palo-osastointeja tai -katkoja, silloin pitää muistaa huolehtia, että reuna-alueetkin saavat korvausilmaa. Joskus taas tuulettimen korkeutta pitää jatkaa, mikäli on olemassa riski lumen kasautumiselle”, Lahti toteaa.

Alipainetuulettimien toiminta on ensiarvoisen tärkeää rakennuksen terveydelle. Jos kattorakenteeseen jää kosteutta, eristeet eivät toimi kunnolla ja rakenteet heikentyvät. Samalla homevaurioiden riski kasvaa.

Rakennuksen muoto vaikuttaa suurimman imupaineen sijaintiin. Kuvassa näkyy, miten laatikon mallisessa rakennuksessa, jossa on loiva katto, suurin imupaine eli nopein keskimääräinen ilmanvirta on noin 10,5 metrin päässä katon reunoista pituussuunnassa.

Ilmastonmuutos lisää sateita ja vaikeuttaa kosteuden poistoa rakenteista

Alipainetuuletuksen toiminnan kannalta huonoimmat olosuhteet vallitsevat silloin, kun on paljon tuulta ja vesisadetta – esimerkiksi juuri syksyllä. Kun tuuli kulkee alipainetuulettimen ohi, tuulettimeen syntyy alipaine, joka vetää ilmaa ulos rakenteista. Jos tuulinen ja sateinen sää jatkuu pitkään, rakenne ei pääse kuivumaan, sillä tuulen mukana rakenteeseen tulee aina lisää kosteutta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa pakkasjaksot lyhenevät, ja vastaavasti keväällä ja syksyllä on yhä pidempiä, sateisia jaksoja. Tämän takia rakenteet eivät kuivu yhtä tehokkaasti. Alipainetuuletuksessa voi olla ongelmia myös silloin, jos rakennus sijaitsee varjoisassa paikassa.

”Perinteinen alipainetuuletus on sopiva keino useisiin rakennuksiin. Jos tuuletus ei toimi kunnolla tai kiinteistönomistaja haluaa varmuuden tuuletuksen toimivuudesta, niin alipainetuuletuksesta voi tehdä koneellisen ja tarpeenmukaisen VILPE Sensen avulla”, Lahti kertoo.

VILPE Sense tuulettaa rakenteita vain silloin, jos olosuhteet ovat sopivat: sadesäällä tuuletus loppuu, jotta rakenteisiin ei turhaan imetä kosteaa ilmaa. Rakenteiden kuntoa ja kosteustasoa voi helposti seurata pilvipalvelusta.

Tulokset: Ilmavirta ei ole tasainen – keskiosassa suurin teho

Simulaatiossa havaittiin, että paras ilmanvaihto saavutetaan, kun alipainetuulettimet sijoitetaan katon keskilinjalle leveyssuunnassa ja noin 10,5 metrin päähän katon reunoista pituussuunnassa.

Simuloinnin rakennus oli lähes symmetrisen muotoinen, joten tuulen suunnalla ei ollut vaikutusta tuulettimien sijoitteluun. Sen sijaan ilmavirran nopeus oli suurin keskialueella, joten sen vuoksi sinne kannattaa sijoittaa eniten alipainetuulettimia.

Suunnittelussa pitää myös huomioida esteiden vaikutus. Jos keskialueella on suuria rakenteellisia esteitä (esim. ilmanvaihdon konehuone), tuulenvirtaus heikkenee. Tällöin on syytä harkita tiheämpää tuuletinjakaumaa tai koneellisempia ratkaisuja.

 Lähde: VILPE Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Radonpitoisuus laskee jopa 90 prosenttia ilmanvaihtoa parantamalla

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Miten staattisuutta torjutaan kostutuksella?

Staattisen sähkön kertyminen teollisessa valmistuksessa voi usein aiheuttaa tuotantoprosessissa ongelmia ja heikentää koneiden toimintavarmuutta sekä tuotteiden laatua. Koneiden käyttäjälle voi aiheutua

Vastuulliset eristystuotteet tuovat myös säästöjä

Oikein mitoitetulla ja toteutetulla talotekniikkaeristyksellä on tärkeä merkitys rakennuksen käyttäjien terveydelle, turvallisuudelle sekä asumismukavuudelle. Eristevalinnalla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen ja edistää

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan

Herätys kiinteistökehittäjät:

Aurinkosuojaus säästää selvää rahaa Kun kansainvälistä Global Shading Day -päivää viettiin maaliskuussa kevätpäivätasauksen aikaan, Suomessakin aurinkosuojausalan toimijat nostivat esiin kaihdin-, markiisi-,