Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Urakkariita voidaan välttää huolellisella sopimisella 

Kimmo Rytkönen

Urakkasopimuksen allekirjoittamista edeltävät vaiheet ovat olennaisia, kun halutaan välttää erimielisyydet.

Urakkariita johtuu usein jo neuvotteluaikana syntyneistä tulkintaeroista. Kun vaiheet ennen sopimuksen allekirjoitusta suoritetaan tarkasti, tilaa mahdollisille erimielisyyksille jää vain vähän.

Yksilöi ja rajaa toimenpiteet tarkasti

Tilaajan laatimien tarjouspyyntöasiakirjojen tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta urakoitsija voi tehdä tarjouksensa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. On hyvä myös muistaa, että puutteet tarjousasiakirjoissa voivat estää järkevien tarjousten saannin kokonaan.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat varsinaisen urakkasopimuksen keskeinen elementti. Urakoitsija on oikeutettu luottamaan tarjousta laatiessaan siihen, että asiakirjoissa mainitut tiedot pitävät paikkaansa. 

Yksityissektorin urakoiden kilpailutusta ja tarjouksen antajan valintaa ei ole lailla säännelty. Esimerkiksi taloyhtiö voi käytännössä järjestää kilpailutuksen vapaasti, eikä sen tarvitse noudattaa rakennusalan urakkakilpailutuksen periaatteita. 

On kuitenkin selvää, että kilpailutus tulee tehdä aidosti ja luottamusta herättävällä tavalla.

Selonotto- tai neuvotteluvaiheesta allekirjoituksiin

Rakennusurakoissa on vakiintunut tapa järjestää ns. selonotto- tai neuvotteluvaihe ennen urakkasopimuksen laatimista ja allekirjoittamista. Sen aikana pyritään varmistumaan siitä, että tarjouspyyntö ja tarjous ovat linjassa keskenään ja molemmat osapuolet ymmärtävät dokumenttien sisällön. Selonotto- ja neuvotteluvaiheessa kannattaa pyrkiä selvittämään kaikki mahdolliset epäselvyydet myöhempien riitojen välttämiseksi.

Rakennusurakkasopimus syntyy pääsääntöisesti siinä vaiheessa, kun tilaaja hyväksyy urakoitsijan tekemän tarjouksen. Tällöin osapuolten välille muodostuu sopimusoikeudellisesti sitova tahdonilmaisu. Tämän jälkeen sopimuksesta ei voi enää vetäytyä seuraamuksitta. Sopimuksen sitovuus ei varsinaisesti edellytä erillisen urakkasopimuksen allekirjoittamista.

Osapuolten on kuitenkin mahdollista asettaa tarjouspyyntöön ehto kirjallisesta allekirjoittamisesta. Tällaisessa tapauksessa sopimus astuu voimaan vasta, kun nimet ovat paperissa.  

Teksti: Kimmo Rytkönen, Asianajaja / Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Urakka alkaa ennen ensimmäistä maksuerää

Kiinteistö- ja talotekniikka-alalla työ alkaa usein ennen kuin ensimmäinen maksu on tilillä. Kreditan kautta tavoitat yhdellä hakemuksella useita pankkeja ja rahoittajia. Saat käyttöösi myös maksuttoman rahoitusneuvojan. Tiedämme, mitä tietoja pankit katsovat, ja autamme tekemään hakemuksestasi mahdollisimman vahvan.

FinnBuild 2026 kokosi rakennus- ja kiinteistöalan yhteen

FinnBuild 2026 toi yhteen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset sekä alan yritykset ja asiantuntijat. Tapahtumassa esiteltiin rakentamisen, talotekniikan ja kiinteistöalan ajankohtaisia ratkaisuja, mutta esiin nousivat myös alan muutos, digitalisaatio ja kestävän rakentamisen merkitys.

Rakennusalan ammattilaiset kokoontuivat positiivisissa tunnelmissa FinnBuildissa

Rakennus- ja talotekniikka-alan ammattilaiset kokoontuivat sankoin joukoin 29.9.–1.10.  FinnBuildissa Helsingin Messukeskuksessa. Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Positiiviset taloussignaalit saivat myös opiskelijat ja työnhakijat liikkeelle tapahtuman avauspäivänä. FinnBuildissä vieraili yli 15 000 kävijää tutustumassa alan uutuustuotteisiin ja palveluihin. 

Kaksi lakiuudistusta tavoittelee savutonta asumista

Tupakointi on 1. lokakuuta alkaen kielletty kaikissa vuokra-asunnoissa suoraan lain nojalla. Kielto koskee myös jo voimassa olevia vuokrasuhteita. Lisäksi hallitus esittää taloyhtiöille nykyistä laajempaa oikeutta päättää kiinteistön tupakointikielloista vuoden 2027 alusta.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.