Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle määritetty raja-arvot

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.

Asetus tulee voimaan 9.1.2026, ja sitä sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen.

”Hiilijalanjäljen raja-arvot vauhdittavat vähähiilistä suunnittelua ja rakentamista. Käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä on tehty jo pitkään hyvää työtä, mutta nyt tarkasteluun otetaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki. Olen iloinen, että asteittain kiristyvät raja-arvot kannustavat vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien, kuten puun ja vähähiilisen betonin, käyttöön ja kehittämiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan rakennuksen valmistumisen jälkeen laadittavassa rakennuksen ilmastoselvityksessä.

Raja-arvot eivät koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä tai rakennuksen laajentamista.

Hiilijalanjäljen raja-arvot käyttöön kahdessa vaiheessa

Vuoden 2026 alussa käyttöön otettavat raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Lausuntopalautteen perusteella kiristystä siirrettiin vuodella eteenpäin, ja vuonna 2029 voimaan tulevia raja-arvoja tiukennettiin muutamalla yksiköllä sairaalarakennuksia lukuun ottamatta.

Porrastaminen ja vuoden lisäys kiristysväliin sujuvoittavat rakentamisen vähähiilisyyssiirtymää, kun rakentamisalalla on aikaa kehittää tuotteita, osaamista ja toimintatapoja.

Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi asuin-, toimisto-, liike-, kulttuuri-, majoitus-, ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille, sairaaloille ja suurille varasto- ja hallirakennuksille. 

Kaikkien uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot käyttötarkoitusluokittain vuosille 2026 ja 2029 löytyvät tiedotteen loppuun linkatusta asetusmuistiosta.

Jos rakennus sisältää eri käyttötarkoituksiin kuuluvia osia, on kunkin osan käyttötarkoitusluokan raja-arvo alitettava erikseen. 

Raja-arvot esitetään kahdessa yksikössä. Ensimmäisessä hiilijalanjäljen raja-arvo jaetaan rakennuksen lämmitetylle pinta-alalle ja viidenkymmenen vuoden arviointijaksolle. Toinen yksikkö noudattaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) raportointivaatimusta, jossa ei huomioida viidenkymmenen vuoden arviointijaksoa.

Raja-arvon ylitykset sallitaan erityistilanteissa

Puolustusrakennukset sekä rakennukset, joille ei tarvitse laatia energiatodistusta, on vapautettu hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksesta. 

Asetukseen lisättiin lausuntopalautteen perusteella myös pykälä, jossa säädetään sallituista raja-arvon ylityksistä erityistilanteissa. 

Esimerkiksi vuodesta 2029 alkaen sovellettava raja-arvo saa ylittyä enintään viisi prosenttia, jos raja-arvon alittavan uuden rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erityisen vaikeaa rakennuksen, sen käyttötarkoituksen tai sijaintipaikan ominaispiirteiden vuoksi. 

Lisäksi raja-arvo saa ylittyä sen verran kuin välttämätöntä, jos raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen korkeuden vuoksi.

Kuvat: Pexels

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

On aika osallistua Julkisivuremonttikilpailuun

Eräs suunnittelija hiljattain kysäisi, järjestetäänkö tänä vuonna Julkisivuremonttikilpailu. Kyllä, Julkisivuyhdistys – JSY ry järjestää perinteisen kilpailun kymmenennen kerran. Se on tarkoitettu

Taloyhtiön julkisivuremontti

Onnistuneen hankkeen avainkohdat Taloyhtiön julkisivuremontti on yksi suurimmista ja kalleimmista peruskorjaushankkeista, jotka yhtiö voi kohdata. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna se parantaa

Katto ei ole vain katto

Moderni kattorakentaminen ja sen monimuotoiset mahdollisuudet Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja

Milloin vanhat ikkunat kannattaa kunnostaa?

Etenkin vanhemmassa rakennuskannassa ja arvokiinteistöissä alkuperäiset ikkunat ovat osa talon ainutlaatuista olemusta. Kiinteistön arvoa ja arvokasta henkeä voi pitää yllä kunnostamalla

Tavoitteena julkisivutietämyksen edistäminen

Julkisivuyhdistys – JSY ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Yhdistys perustettiin lama-aikaan vuonna 1995. Työllisyyttä pyrittiin edistämään mm. taloyhtiöille myönnettävillä korjausavustuksilla.

PAROC CGL 20 -järjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu kellarikattojen eristämiseen Etsitkö helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua kellarien tai autohallien kattojen eristämiseen, joka on myös visuaalisesti houkutteleva? PAROC CGL

Pienellä tuuletusvälillä on suuri vaikutus

Julkisivun toimintaan vaikuttavat monet yksityiskohdat EU:n ikääntyvä rakennuskanta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvavat säänrasitukset asettavat julkisivuille uusia vaatimuksia. Energiatehokkuus, kosteustekninen toiminta ja

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan