Skaalattavuus edellyttää markkinaehtoisia ratkaisuja
Kun vuonna 2021 aloimme valmistella Hiedanrannan aluekehityshankkeen ensimmäistä tontinluovutuskilpailua, maailma ja markkina olivat vielä kovin erilaiset. Asuinkerrostalon hiilijalanjäljen laskentamenetelmä oli olemassa, mutta valtakunnallinen hiiliraja-arvo-ohjaus ei ollut vielä edes näköpiirissä. Myös rakennuttajien ja urakoitsijoiden osaaminen, kokemus ja kiinnostus aiheeseen vaihtelivat. Ratkaisuksi kehitimme Hiedanrannan Kehitys Oy:n tontinluovutusehtojen osaksi eräänlaisen vähähiilisen rakennuksen reseptin, jota noudattamalla rakentajat pystyvät kokemustasostaan riippumatta saavuttamaan huomattavia päästövähennyksiä hankkeissaan.
Koska kaupunginosa rakentuu käytännössä asuntorakennuttajien ja heidän urakoitsijoidensa perusliiketoiminnan tuloksena, vähähiilisyyden reseptiä laadittaessa keskeiseksi lähtökohdaksi nousi ratkaisujen skaalattavuus. Siksi vähähiilinen vaatimuskokonaisuus rakennettiin markkinoilla jo saatavilla olevien, kustannustehokkaiden ja vaikuttavien ratkaisujen varaan kehitysvaiheessa olevien innovaatioiden sijaan.
Lisäksi Tampereen Energian omat kunnianhimoiset päästövähennyssuunnitelmat ohjasivat keskittymään nimenomaan rakentamisenaikaisten päästöjen vähentämiseen. Tämän vuoksi rakennushankkeita ohjaavan vaatimuskokonaisuuden ehdot perustuivat erityisesti vähähiilisen betonin käyttöön runkoratkaisuissa, minkä rinnalle koottiin joukko kustannusvaikutuksiltaan vähäisiä ja neutraaleja toimenpiteitä kokonaisvaikutuksen tehostamiseksi.
Toimiala kehittyy nopeasti
Vaikka rakentamisessa on eletty vaikeita aikoja, on toimiala kehittynyt nopeasti niin markkinatarjonnan, toimijoiden kyvykkyyden kuin säädösympäristönkin osalta. Yhä useammilla tuotteilla on ympäristöseloste, tuotemarkkina kehittyy vähähiilisemmäksi ja kansallinen hiiliraja-arvo tuli voimaan tammikuussa 2026.
Samalla kokemusta toteutettujen kohteiden hiilijalanjälkilaskennasta löytyy yhä enemmän. Tämä antaa arvokasta tietoa toimialan kyvykkyydestä vastata sääntelyn vaatimuksiin, ja mahdollistaa myös sääntelytason tarkoituksenmukaisuusarvioinnin: seuraako toimiala sääntelyn tahtia vai sittenkin toisinpäin?
Mielessä on syytä pitää myös ratkaisujen todellinen vaikuttavuus. Laskentamallien rajaukset eivät kaikkia vähähiilisiä ratkaisuja tunnista, mutta niiden arvo ei vähene sen vuoksi. Edelläkävijyyttä on hyödyntää vaikuttavia ratkaisuja silloinkin, kun niistä ei palkita laskennassa, ja samalla nostaa nämä epäkohdat näkyväksi.
Käytännön hankkeet kertovat, mihin todella pystytään
Hiedanrannassa rakennetaan jo useammalla tontilla, ja rakennuslupavaiheen hiilijalanjälkilaskelmien perusteella käynnissä olevat rakennushankkeet olisivat toteutumassa tasoon 12,2-12,7 kgCO2e/m2/a. Ensimmäinen valmistunut hanke TA Asumisoikeuden Hiedanrannan Gemini yllätti kuitenkin vähähiilisten ratkaisujensa vaikuttavuudella heti kättelyssä, kun todellisilla rakennustuotteilla päivitetyn laskelman tulokseksi tuli 11,1 kgCO2e/m2/a. Hienoa tulosta selittävät paitsi hankkeessa hyödynnetyt 55 uudelleenkäytettyä betonista rakennusosaa, mutta yhtä lailla rakennuttajan johdonmukaiset vähähiiliset tuotevalinnat.
Tällaiset esimerkit kirittävät varmasti toimijoiden välistä kilpailua, mutta toivottavasti antavat myös tilaajille rohkeutta asettaa lainsäätäjää kunnianhimoisempia tavoitteita silloin, kun siihen on selvästi kyvykkyyttä olemassa. Raja-arvot näyttävät suunnan, mutta päästövähennykset ratkaistaan suunnittelupöydillä, hankinnoissa ja työmailla. Todellinen muutos rakentuu näistä valinnoista, yksi päätös kerrallaan.
Saara Melama
Kirjoittaja toimii kaupunkikehitysjohtajana Hiedanrannan Kehitys Oy:llä ja on Green Building Council Finlandin Osaamisen ohjausryhmän jäsen.
Onko vähähiilisyydestä arvoa tilaajalle? Green Building Council Finlandin 10.12.2026 julkaistava selvitys hakee vastausta yhdeksästä hankkeesta ja niiden tilaajaorganisaatioista.
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää: figbc.fi
